Kerrospukeutuminen on ulkotyöntekijän ystävä pakkasilla

Kovien pakkasten paukkuessa kerrospukeutuminen on merkittävin tekijä kehon lämmönsäätelyssä, mikä myös ulkotyöntekijöiden kannattaa ottaa huomioon. Näin kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kirsi Jussila.

Kerroksia voi hänen mukaansa laittaa tarvittaessa päälle useammankin. Villaa suositellaan Jussilan mukaan materiaalina, koska lämmittämisen lisäksi se myös sitoo kosteutta.

Muita hyviä materiaaleja ovat esimerkiksi fleecet ja tekoturkikset, sillä ne sitovat paljon ilmaa rakenteisiinsa.

– Paikallaan oleva ilma lämmittää jopa kymmenen kertaa enemmän kuin tavallinen tekstiilimateriaali. Ilman sitominen vaatetukseen on siis tärkeää. Sitten tietenkin se, että päällivaatetus on riittävän iso, jotta niiden alle mahtuu vaatekerroksia.

Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan lähipäiville on luvassa kovia pakkasia lähes koko maahan.

Oman lisänsä pakkasen purevuuteen tuo myös tuuli.

Pukeutumisessa kannattaa kiinnittää Jussilan mukaan huomiota myös siihen, ettei tuuli pääse vaatekerrosten väliin esimerkiksi kaulusten tai helmojen kautta. Jos työtehtävä sen sallii, kannattaa hänen mukaansa käyttää mahdollisuuksien mukaan huppua ulkotyöskentelyn aikana.

– Huppu muodostaa suojaavan ilmapatjan kasvojen eteen, mikä voi olla eduksi kasvojen suojaamisen osalta.

Pään verenkierto ei Jussilan mukaan supistu kylmässä samalla tavalla kuin esimerkiksi käsien tai varpaiden.

– Pään kautta luopuu paljon lämpöä, joten sen suojaaminen on erityisen tärkeää.

Pakkanen kuormittaa sydäntä

Pakkanen kuormittaa Jussilan mukaan myös sydäntä, joten ihmiset, joilla on esimerkiksi sepelvaltimotauti tai sydänsairauksia voivat kohdata lisäriskejä.

Kylmä ilma saattaa aiheuttaa myös astmaatikoille oireita, jotka voivat vaikuttaa työskentelyyn.

– Verenkierto hidastuu kehon ääreisosissa ja verenpaine kohoaa ja aiheuttaa kuormitusta sydämelle.

Jos ulkona tehdään kovilla pakkasilla töitä, pitäisi Jussilan mukaan huolehtia myös riittävistä tauotuksista lämpimissä sisätiloissa.

– Kylmätyöskentelyn raja alkaa jo plus kymmenessä asteessa.

Kylmä alkaa vaikuttamaan ensimmäisenä käsien toimintakykyyn ja tutkimusten mukaan miinus kymmenessä asteessa kylmähaittojen määrä alkaa lisääntyä.

Myös kenkien kannattaa olla Jussilan mukaan riittävän isot, jotta niihin voi laittaa useamman parin sukkia. Paksut pohjat estävät osaltaan myös lämmön karkailua kehosta ja estävät varpaiden jäähtymisen.

Rakennusliiton työympäristöasiantuntijan Tapio Jääskeläisen mukaan olisi positiivista, jos pakkasrajasta sovittaisiin työmailla jo hyvissä ajoin.

Keskimäärin rajat ovat olleet hänen mukaansa 15–20 asteessa, riippuen muun muassa siitä, sijaitseeko työmaa viimaisella alueella.

Kovat pakkaset voivat vaikuttaa Jääskeläisen mukaan myös koneturvallisuuteen.

– Teräskin voi olla aika kankeaa (pakkasella), joten esimerkiksi nostureissa ja tämän tyyppisissä voi olla koneenvalmistajan rajoitteita, ettei koneita kylmemmissä olosuhteissa saa käyttääkään.

Ilmo Ilkka

Kuvat:

Pakkanen kuormittaa Työterveyslaitoksen Kirsi Jussilan mukaan myös sydäntä, joten ihmiset, joilla on esimerkiksi sepelvaltimotauti tai sydänsairauksia voivat kohdata lisäriskejä.

Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Alkuperäinen