Ranskan pääministeri sai parlamentin luottamuksen
Ranskan pääministerin Sebastien Lecornun hallitusta vastaan esitetyt epäluottamuslauseet kaatuivat torstaina parlamentin äänestyksissä. Laitavasemmiston esittämä epäluottamus kaatui melko niukasti, laitaoikeiston esitys sen sijaan selvemmin numeroin.
Lecornun ennakoitiin jo etukäteen selviävän kansalliskokouksen äänestyksistä, koska sosialistit olivat ilmoittaneet, etteivät aio äänestää epäluottamusta hallitukselle.
Puolueen kanta muuttui sen jälkeen, kun Lecornu ilmoitti kiistellyn eläkeuudistuksen panemisesta jäihin vuoteen 2027 saakka.
Sosialistien kansanedustaja Laurent Baumel korosti, ettei torstain äänestyskäyttäytyminen merkitse sitoutumista hallituksen tueksi tulevaisuudessa, vaan että seuraavaksi käsittelyyn tulevaan ensi vuoden budjettiin pitää vielä saada läpi muutoksia.
Laitaoikeiston Kansallisen liittouman puheenjohtaja Jordan Bardella taas syytti hallitukselle luottamuksensa antaneita kansallisen edun sivuuttamisesta omien edustajanpaikkojen suojelemisen kustannuksella.
Lecornu puolestaan lupasi, ettei budjettia aiota runnoa läpi aiempaan tapaan ilman sen hyväksyntää kansalliskokouksen äänestyksessä.
Toissakesän vaalit loivat pattitilanteen
Presidentti Emmanuel Macronille tärkeällä eläkeuudistuksella oli tarkoitus nostaa eläköitymisikää parilla vuodella.
Lecornu sanoi aiemmin tällä viikolla, ettei uudistuksen jäädyttäminen merkitse eläkejärjestelmän uudistamistavoitteesta luopumista kokonaan. Hänen mukaansa eläkeuudistuksen myötä tulossa olleet säästöt pitää nyt löytää muualta.
Ranska on ollut jo pitkään poliittisessa kriisissä, ja maahan on ollut vaikea löytää pysyvää pääministeriä. Oppositiosta on vaadittu parlamentin hajottamista ja uusien vaalien järjestämistä.
Macron on näistä toistaiseksi kieltäytynyt, ja joidenkin mielestä presidentin olisikin syytä erota itse.
Poliittinen pattitilanne syntyi kesällä 2024 pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa, joissa yksikään kolmesta poliittisesta blokista ei saanut enemmistöä kansalliskokouksen paikoista. Mielipidekyselyiden perusteella uudet vaalit eivät välttämättä korjaisi tätä tilannetta.
Ranskan edelliset hallitukset ovat kaatuneet, kun ne ovat yrittäneet viedä budjettiehdotuksissaan läpi säästöjä Ranskan julkisen velan supistamiseksi.
Ranska on euroalueen toiseksi suurin talous, ja sen julkisen velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on EU:n korkein Kreikan ja Italian jälkeen.
—
Lähteet: France 24, Le Monde, AFP
Kuvat:
Sebastien Lecornun ennakoitiin jo etukäteen selviävän kansalliskokouksen äänestyksistä.
LEHTIKUVA/AFP
