Kuurojen totuus- ja sovintoprosessi alkoi kiistalla

Oikeusministeriössä käynnissä oleva kuurojen ja viittomakielisten valtiollinen totuus- ja sovintoprosessi on jo alkumetreillä herättänyt kritiikkiä kuurojen ja viittomakielisten keskuudessa. Prosessi selvittää ja dokumentoi kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneita oikeudenloukkauksia ja syrjintää.

Suomen kuurojen historiaseura on ilmoittanut vetäytyvänsä prosessista.

Yksi syy vetäytymiselle liittyy pääsihteeri Johanna Meschin valintaan.

Tukholman yliopisto on aiemmin katsonut, että Mesch on työssään menetellyt hyvän tieteellisen käytännön vastaisesti. Mesch toimi Tukholman yliopistossa viittomakielen professorina.

– Pääsihteeri edustaa prosessia ulospäin. Siksi on erittäin tärkeää, että yhteisö voi turvallisin mielin uskoa prosessin hänen käsiinsä, historiaseuran lokakuun alun tiedotteessa sanotaan.

– (Yliopiston) päätöksessä viitattiin muun muassa huolimattomaan henkilötietojen käsittelyyn ja tutkimusetiikkaan.

Historiaseuran näkemys on, että totuus- ja sovintoprosessin kaltaisessa sensitiivisessä hankkeessa pääsihteerin on oltava taustaltaan ja toiminnaltaan yksiselitteisen moitteeton, seura täsmentää STT:lle jakamassaan viestissä. Viesti on ollut vastaus seuran jäsenen täsmentävään kysymykseen.

Historiaseura oli mukana prosessin ohjausryhmässä. Nyt ryhmässä kuuroja ja viittomakielisiä edustavat Kuurojen Liitto, Suomen Kuurosokeat, Finlandssvenska teckenspråkiga ja CODA-ydistys.

Valtiota edustavat ministeriön nimeämät virkahenkilöt.

Moitittavaa useassa asiassa

Tukholman yliopisto katsoi, että Mesch oli toiminut kolmessa asiassa hyvän tieteellisen tavan vastaisesti.

Yksi kohdista liittyi siihen, että Meschin konferenssimateriaalista ei ollut käynyt asianmukaisesti ilmi, että myös toinen tutkija oli osallistunut tutkimuksen tekoon.

Toisessa kohdassa tarkasteltiin sitä, että tutkimukseen osallistuneiden ihmisten suostumusta ei ollut varmistettu etukäteen vaan myöhemmin. Kolmas kohta liittyi siihen, että Mesch oli lähettänyt sähköpostitse tiedoston, jossa oli arkaluontoisia tietoja.

– Olen saanut edellisessä työssäni professorina moitteet liittyen hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen, Mesch kommentoi asiaa STT:lle.

– Olen vastaanottanut moitteet ja osallistunut niihin liittyen täydennyskoulutukseen.

Pääsihteeri Mesch on osa syksyn aikana työnsä aloittanutta totuus- ja sovintoprosessin sihteeristöä.

Sihteeristö dokumentoi loukkauksia ja syrjintää sekä järjestää esimerkiksi tapaamisia, joissa kuurot ja viittomakieliset voivat kertoa kokemuksistaan. Historiassa kuuroihin on kohdistunut monenlaisia oikeudenloukkauksia ja vääryyksiä. Kuurot kokevat erilaista syrjintää nykypäivänäkin.

Valmistelevilla virkamiehillä ei ollut tietoa

Haku pääsihteeriksi ja sihteeristöön on tehty tavallisen valtionhallinnon rekrytointiprosessin kautta.

Tehtäviin on ollut avoin haku viime keväänä. Oikeusministeriöstä kerrotaan STT:lle, että rekrytointi ja nimitykset valmistuivat elokuussa.

Rekrytoinnissa oli asiantuntijoina mukana kaksi kuurojen yhteisöjen edustajaa. Itse päätöksenteko tehtiin tavallisten valtionhallinnon tapojen mukaisesti.

Oikeusministeriön totuus- ja sovintoprosessissa työskentelevä lainsäädäntöneuvos Johanna Hautakorpi sanoo, että rekrytointia valmistelleilla oikeusministeriön virkamiehillä ei ollut rekrytoinnin aikana tietoa Tukholman yliopiston päätöksestä ja tieto aikaisemmassa työssä tapahtuneista virheistä tuli vasta rekrytoinnin jälkeen.

Tieto virheistä tuli kuurojen järjestöjen kautta.

STT kysyi Meschiltä, miksi yliopiston päätös ei tullut esiin rekrytointiprosessin aikana.

– Yksinkertaisesti sanoen, koska en pitänyt edellisessä työssäni tapahtuneita virheitä niin suurena asiana, en ollut esimerkiksi syyllistynyt rikokseen, Mesch sanoo.

Tukholman yliopiston rehtorin tekemässä päätöksessä tämän vuoden tammikuulta todetaan, että poikkeamat hyvästä tieteellisestä käytännöstä eivät ole niin vakavia, että niistä seuraisi kurinpitotoimia tai työoikeudellisia toimenpiteitä.

Kysyttäessä Meschin jatkamisesta tehtävässään Hautakorpi sanoo, että yleisesti tämän kaltaiset aiemmassa työssä tehdyt virheet tai saadut moitteet eivät aiheuta virkamiesoikeudellisia seuraamuksia, kuten irtisanomista.

Luottamuspulaa laajemminkin

Laajemmin Kuurojen historiaseura kertoo vetäytymisen syyksi luottamuspulan.

Se näkee, että oikeusministeriö on käyttänyt prosessissa sellaista ohjaus- ja päätösvaltaa, joka on sivuuttanut yhteisön näkemykset ja huolet.

Myös akateemisten viittomakielisten C. O. Malm -keskus on lähettänyt avoimen kirjeen oikeusministeriölle prosessista.

Se kritisoi pääsihteerin valinnan lisäksi muun muassa läpinäkyvyyden puutetta ja ohjausryhmän kokoonpanoa ja edustavuutta. Keskuksesta on esimerkiksi huolestuttavaa, että yli puolet ohjausryhmän jäsenistä on kuulevia ja että sitä johtaa kuuleva ihminen.

Hautakorpi kertoo, että ohjausryhmässä mukana jatkavien järjestöjen kanssa on keskusteltu siitä, miten voitaisiin vahvistaa luottamusta prosessiin.

Hän toteaa, että moni asia prosessissa on vielä valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa.

– Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhä useampien äänien ja toiveiden esiin saaminen on varmasti ihan ratkaisevaa siinä, että tämä prosessi onnistuu, Hautakorpi sanoo.

Milja Rämö

Kuvat:

Kuurojen ja viittomakielisten sovintoprosessin pääsihteeri Johanna Mesch.

LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Alkuperäinen