Rauniopelastustaitoja halutaan parantaa – syynä Ukrainan sota

Pelastustoimessa on havahduttu rauniopelastustaitojen puutteeseen Suomessa. Tällä hetkellä varsinaisia rauniopelastusryhmiä on Suomessa vain kolmella taholla. Rauniopelastustaidot eivät myöskään toistaiseksi ole kuuluneet pelastajien peruskoulutukseen.

Tätä vajetta yritetään nyt paikata. Tärkein yksittäinen syy siihen on Ukrainan sota. Myös ilmastonmuutos ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen vaikuttaa varautumistarpeisiin.

Sortumapelastaminen on yläkäsite, joka pitää sisällään rakennusten sekä maa- ja lumimassojen sortumista aiheutuneet pelastustilanteet.

Rauniopelastamisesta voidaan puhua rakennetussa ympäristössä.

Helsingin pelastuslaitos sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos perustivat omat raunio- ja sortumapelastusjoukkueensa kymmenisen vuotta sitten. Lisäksi pohjoisessa toimii pelastuslaitosten yhteinen arktinen pelastusjoukkue (Arctic Rescue Team), jonka erityisosaamiseen kuuluvat esimerkiksi lumivyöryt ja tulvantorjunta.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusryhmänjohtajan Aki Sirénin mukaan muilla pelastuslaitoksilla on toistaiseksi ollut yksittäisiä rauniopelastusharjoituksia.

Kyselyjä on kuitenkin alkanut tulla.

– Kymmenisen vuotta sitten tämä aihe ei näiden kolmen alueen ulkopuolella juuri kiinnostanut. Nyt asia kiinnostaa aivan varmasti kaikkia, Sirén kertoo. 

Kansallinen toimintamalli tekeillä

Sirén on mukana Pelastusopiston vetämän SOPE-hankkeen ohjausryhmässä. Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku -hankkeen tarkoituksena on ensimmäistä kertaa linjata kansalliset raamit sille, millä tavoin rauniopelastamistilanteissa tulisi toimia, millaisia taitoja siinä vaaditaan ja miten niihin kouluttaudutaan.

Koulutus koskisi myös sopimuspalokuntia.

Tavoitteena on, että kaikilla pelastusalalla työskentelevillä olisi perustiedot ja -taidot toimia rauniopelastustilanteissa. Tositilanteessa tukea voidaan pyytää toiselta pelastuslaitokselta.

– Resurssit ovat niin pienet, että pitkäkestoisissa tilanteissa kaikki kädet ovat tarpeen. Päivittäinen henkilöstö ei riitä, jos tehtävä vaatii kymmeniä ihmisiä ja kestää päiviä.

Rauniopelastustehtävissä on tyypillistä, että keikat kestävät pitkään, jopa päivien ajan.

Niissä toimiminen vaatii Sirénin mukaan kovaa henkistä ja fyysistä kanttia.

– Pahimmillaan tilanteet voivat olla hyvin raastavia.

Alkuvaiheen kouluttajista pulaa

SOPE-hanke päättyy syksyllä 2026. Koulutuksen käynnistämiseen liittyvä keskeinen haaste on se, että Suomessa on rajallinen määrä ihmisiä, jotka voivat toimia alkuvaiheessa rauniopelastamisen kouluttajina.

Suomessa toimi 1990-luvulta lähtien kansainväliseen pelastustoimintaan tarkoitettu rauniopelastusmuodostelma USAR (Urban Search and Rescue).

Sen toimintaa koordinoi ensin kriisinhallintakeskus CMC Finland ja sitten Pelastusopisto. Toiminta kuitenkin päättyi vuoteen 2021.

– Rauniopelastus ei ole mitään tähtitiedettä, mutta siihen kuuluu kokonaisuuksia, jotka pitää tietää. Tietotaitoa Suomesta löytyy, ja sen koordinointia aletaan kehittää. Työmaata on, Sirén sanoo.

Sirénin mukaan esimerkiksi rakenteiden tuentaa voi harjoitella paloasemalla.

Paras tapa harjoitella on kuitenkin purkukuntoisissa rakennuksissa.

– Esimerkit erilaisista sortumista tulevat meille Ukrainasta ja maanjäristysalueilta. Kerrostalokin voi aiheuttajan mukaan sortua monella tapaa.

Elina Valtonen