EU:n jäsenmaat ja parlamentti saivat sovittua vuoden lopussa kiistellystä yritysvastuudirektiivin keventämisestä.
Viime komissiokaudella sovitun direktiivin tarkoituksena on, että eurooppalaiset yritykset kantavat vastuuta ihmisoikeus- ja ympäristörikkeistä koko arvoketjussaan.
Tällä komissiokaudella direktiiviä on kuitenkin haluttu keventää osana laajempaa sääntelynpurkuprojektia eli omnibusia, jonka komissio on nostanut yhdeksi EU:n prioriteetiksi.
Komission ja muiden hanketta kannattavien mukaan tarkoituksena on vähentää yrityksien sääntelytaakkaa ja parantaa EU:n kilpailukykyä.
Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan höllennykset tarkoittavat käytännössä direktiivin vesittämistä. Yritysvastuudirektiivin oli määrä koskea kaikkia yli 1 000 hengen ja yli 450 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä, mutta alaraja on päätetty nostaa nyt 5 000 työntekijään ja 1,5 miljardin euroon.
Suomessa direktiivi koskee enää vain 30:tä suomalaisyritystä, kun aiemmin määrä oli 140.
Muutoksia tuli myös kestävyysraportointidirektiiviin, jonka velvoittamien yritysten määrä uhkaa Suomessa tippua noin sataan, kun se aiemmin oli pitkälti yli tuhat.
– Vastuullisesti toimivat yritykset jatkanevat tätä vastuullisuustyötä. Ongelma on, että systeemistä muutosta ei tule ja asiassa aiemmin luistaneita yrityksiä ei saada halutussa laajuudessa mukaan, kertoi STT:lle Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.
Lisäksi direktiivistä poistettiin velvoite ilmastosiirtymäsuunnitelmista eli siitä, miten yrityksen liiketoiminta muutetaan yhdenmukaiseksi Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.
Eurooppalainen teollisuus ja eurooppalaiset oikeistopoliitikot ovat ajaneet höllennyksiä.
Samalla myös Yhdysvallat ja maan fossiiliteollisuus on lobannut asiaa voimakkaasti etenkin ilmastosuunnitelmia koskevan artiklan poiston osalta.
– Öljy-yhtiö Exxon on ollut voimakas lobbari. Yrityksen vaikutustyö lisääntyi voimakkaasti siinä vaiheessa, kun omnibus julkaistiin.
“Askel oikeaan suuntaan”
EK:n yrityslainsäädännöstä vastaavan johtajan Juho Mäki-Lohiluoman mukaan omnibus on askel oikeaan suuntaan.
EK:n selvityksessä pelkästään kestävyysraportointidirektiivistä sekä siihen valmistautumisesta aiheutui vuonna 2024 jopa 140 miljoonan euron kustannukset Suomessa.
– Sääntelyn sujuvoittaminen ja erilaisten raportointivelvoitteiden keventäminen on ehdottomasti oikea tavoite.
Hän huomauttaa, että moni suomalainen yritys tekee vastuullisuustyötä jo omista lähtökohdistaan sekä markkinan ja asiakkaidensa tarpeesta käsin.
– Tämä paine ei katoa mihinkään, joten on erittäin vaikea nähdä, että sääntelyn muutos johtaisi esimerkiksi vastuullisuustyön tavoitetason laskuun.
“Vain keskikastia”
Finnwatchin mukaan suomalaiset yritykset ovat tutkimuksien mukaan taas aika “keskikastissa” vastuullisuuskysymyksien osalta.
– On totta, että siellä on joitain yrityksiä, jotka ovat edelläkävijöitä, ja sitten on paljon yrityksiä, jotka eivät ole.
Sääntely olisi parantanut vastuullisten yritysten kilpailukykyä ja kirittänyt ei-vastuullisia yrityksiä, Finér sanoo.
Esimerkiksi ilmastosiirtymäsuunnitelmissa on suomalaisyrityksissä ollut paljon puutteita.
– Tätä nyt poistettua artiklaa olisi tarvittu nimenomaan siihen, että ilmastosiirtymäsuunnitelmien sisällöt olisi saatu vastaamaan ilmastotiedettä.
