Digisyrjäytyminen aiheuttaa huolta

– Digitalisaatio on nopeimmin kasvava oikeusturvariski ikäihmisille, sanoo vanhusasiamies Irene Vuorisalo Eläkeliitosta.

Hän kertoo, että kokonaan vailla digitaitoja on noin 330 000 ikääntynyttä.

Palvelujen ja asioinnin muuttuminen digitaalisiksi oli suurin huoli myös Eläkeliiton vuoden 2024 barometrissa. Näin koki 65 prosenttia vastaajista, jotka olivat yli 60-vuotiaita.

Viranomaispalvelujen ulkopuolelle on Vuorisalon mukaan jäänyt joka kolmas yli 60-vuotias.

Pankki-, terveys- ja viranomaisasiointia on siirtynyt vauhdilla verkkoon, mikä on vaikeuttanut digitaidottomien arkea.

– Kaikki vastuu tästä osaamisesta on siirretty yksilöille.

Tästä seuraa se, että oikeusturva pettää koko prosessissa. Tietoa ei saa esimerkiksi palveluista, joihin on oikeutettu. Myös asiointi eri vaiheineen ja mahdollinen valittaminen edellyttävät digiosaamista.

Ikääntyneitä saatetaan syyttää siitä, että he eivät välitä opetella digitaitoja.

– Kyse ei kuitenkaan ole muutosvastarinnasta, vaan moni oikeasti haluaa tukea älylaitteiden käyttöön.

Tuen saaminen digiasioissa on Vuorisalon mukaan sattumanvaraista.

– Pysyvää, saavutettavaa ja yksilöllistä tukea ei tuen järjestämisvastuun puuttuessa ole tarjolla.

Verkkoasiointi laajenee

Myös viranomaisviestinnän siirtyminen ensisijaisesti digitaaliseksi on herättänyt kysymyksiä.

Lakiesityksen on arvioitu tulevan voimaan tämän vuoden aikana.

Uudistusta ei olla ulottumassa heihin, jotka eivät asioi digitaalisesti eivätkä käytä Suomi.fi-tunnistusta. Osa ikääntyneistä voi kuitenkin käyttää palvelua toisen avustamana, jolloin sähköinen postilaatikko tulee automaattisesti käyttöön.

Käyttäjä voi palata paperiseen postiin omalla ilmoituksella.

Pyyntö pitää kuitenkin uusia puolen vuoden välein. Uusiminen voi olla hankalaa henkilöille, joilla ei ole siihen digitaitoja.

Myös pankkipalvelujen siirtyminen pitkälti verkkoon ja konttoriverkon harveneminen aiheuttavat puolelle ikäihmisistä ongelmia.

– Kaikki eivät pysty asioimaan verkossa. Perinteisistä palveluista, kuten paperilaskutuksesta, puolestaan peritään korkeammat palvelumaksut kuin esimerkiksi mobiilipankin käytöstä.

Tarja Repo