Päin helvettiä menee, mutta ei voi valittaa, rima pysyy paikallaan, kun riman alittaa, Juice Leskinen aloitti Grand Slam -yhtyeineen Aamu alkaa A:lla -kappaleensa.
Sunnuntaiaamu aukesi Milanossa kauniina, mutta Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueelta olympiaurakka oli ohi ennen kuin Naisleijonat ehti päästä vauhtiin missään vaiheessa.
Suomi hävisi myöhään lauantai-iltana puolivälierän Sveitsille maalein 0–1.
Koko turnauksen saldo viidestä ottelusta oli neljä tappiota ja yksi voitto. Maaliero 3–14 kertoo karusti, missä ongelmat olivat.
– Päällimmäisenä mielessä on pettymys ja harmitus naisten joukkueen puolesta. He ovat pelanneet pirun hyvin tällä kaudella. Täällä tulos jäi todella laihaksi. Maalintekeminen meni täysin tukkoon, Suomen jääkiekkoliiton valmennuksen ja huippu-urheilun johtaja Olli Salo kertoi STT:lle sunnuntaina aamupäivällä.
Tehtyjen maalien määrä, kolme, on Naisleijonien historian pienin arvokilpailuissa.
– Peli koheni viisikollisesti ja joukkueellisesti.
Pystyimme luomaan tarpeeksi paikkoja. Tuosta määrästä paikkoja pitää pystyä tekemään, Salo sanoi.
Päästettyjen maalien määrä, 14, oli siedettävä. Ykkösmaalivahti Sanni Ahola torjui hyvät kisat ja oli yksi Suomen harvoista onnistujista.
– Maalivahtipelaaminen oli erittäin laadukasta, mutta tämä on tulosurheilua ja maalintekopeli. Teimme paljon asioita oikein, mutta tärkein jäi.
Maalintekeminen jäi uupumaan.
Tutuista ratkaisijoista etenkin ykkösketjun Michelle Karvisen, Petra Niemisen ja Susanna Tapanin pelaaminen oli hämmästyttävän tehotonta.
Salo ei maininnut nimiä, mutta kommentoi asiaa yleisesti.
– Se on tietynlainen fakta, että meiltä ei löytynyt ratkaisijoita.
Naisleijonat ei pakene noron taakse
Milanossa alku oli hankala, kun norovirus iski joukkueeseen juuri ennen olympiaurakkaa.
Avausottelu piti siirtää alkusarjan loppuun, mutta Suomi sai nopeasti jalkeille täyden harjoitus- ja pelivahvuuden.
– Lähtökohdat turnaukselle olivat haasteelliset, mutta ei mennä niiden taakse millään tavalla, Salo alleviivasi.
Kuudes sija on Naisleijonien heikoin vuonna 1998 alkaneessa jääkiekon naisten olympiahistoriassa. Edellisen kerran Naisleijonat hävisi olympialaisten puolivälierän 2014.
Tuon jälkeen Naisleijonien päävalmentajana aloittanut Pasi Mustonen vei joukkueen historian parhaimpaan menestyskulkuun, jonka huippukohta oli MM-kotikisojen hopea 2019.
Naisleijonat kukisti tuolloin Kanadan välierässä ja taipui loppuottelussa Yhdysvalloille vasta voittolaukauskilpailussa.
Mustonen luotsasi Naisleijonat viiteen arvokilpailumitaliin kuusissa kisoissa. Hän jätti tehtävänsä kesken Pekingin olympialaisten 2022. Seuraaja Juuso Toivola valmensi Naisleijonat Pekingissä pronssille, mutta tuon jälkeen Suomi jäi MM-kilpailuissa puolivälieriin 2022 (kuudes) ja 2023 (viides).
Toivola palautti Naisleijonat pronssikantaan 2024 ja 2025, mutta Tero Lehterän ensimmäiset arvokisat Milanossa menivät pahasti pieleen.
Laukominen, syöttäminen, luistelu
Suomi on naiskiekon menestynein maa pohjoisamerikkalaisten jälkeen, mutta vuodesta 2019 ero Kanadaan ja Yhdysvaltoihin on kasvanut.
Naisleijonien asemaa ovat uhanneet vuoroin Ruotsi, Sveitsi, Tshekki ja Venäjä.
Kilpailu on tiukentunut viime vuosina, eivätkä vanhoista tutuista kiusaajista venäläiset ole olleet edes mukana sitten Pekingin 2022 olympialaisten.
– Kilpailun tiukentuminen on hyvä asia koko naiskiekon kannalta, Salo sanoi.
Viime vuosina myös Suomen alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen tuloskäyrä arvokilpailuissa on laskenut pahasti.
Salo muistutti siitä, että pelit ovat olleet tiukkoja ja puolivälierän häviäminen leimaa joskus jopa liikaa kisaurakkaa.
– Kun häviää puolivälierän, tekee se tuloksesta karmivan.
Isossa kuvassa hän näkee muutaman kehityskohteen suomalaisessa nais- ja tyttökiekossa.
– Fakta on, että peruslajitaitoja pitää parantaa: laukominen, syöttäminen, kiekon kanssa luistelu.
Niissä on todella paljon petrattavaa.
Jääkiekkoliitto käy toimeen.
– Toimenpiteitä tulemme tekemään. Meidän pitää terävöittää myös seuratoimintaa. Yksilöillä on vastuu työnteosta, mutta taito- ja toistomäärien puolta pitää nostaa naispuolella kokonaisuutena, että lajitaidot nousevat.
– Isoin asia on, että saamme lisää harrastajia.
Se on pitkän ajan juttu, Salo muistutti.
