Johanna Matintalon viimein startti Milano-Cortinan olympialaisissa päättyi kipuun ja kyyneliin. Matintalo lähti rohkeasti vauhtiin vaikkei tuntenut oloaan normaaliksi, mutta selkäkramppi pakotti hänet keskeyttämään 50 kilometrin kilpailun 35 kilometrin paikkeilla.
– Tällä tasolla ei haluaisi luovuttaa, mutta siinä vaiheessa ei ollut enää hirveästi järkeä jatkaa.
En enää tiennyt, olisiko pitänyt nousta mäkiä etu- vai takaperin, Matintalo kertoi vaikeuksistaan.
– En pystynyt enää potkimaan kunnolla, kun alaselkä oli niin krampissa.
Matintalo ei tuntenut oloaan normaaliksi ennen kilpailua. Hänellä oli tunne, että monta suomalaista kaatanut flunssavirus oli päässyt myös hänen elimistöönsä aiemmin viikolla.
– Päätin silti, etten lähde hiihtämään sijoista 10–15.
Kroppa ei kuitenkaan vastannut kovaan alkuvauhtiin. Lähdimme paukusta kovaa, enkä palautunut siitä normaalisti.
Matintalo ei saanut potkuihinsa normaalia pitoa, kun ongelmat alkoivat. Se rasitti selkää, ja hiihto alkoi käydä tuskalliseksi.
Viestipronssi ja pettymykset
Matintalo saavutti naisten viestissä pronssimitalin. Milano-Cortinan kisojen henkilökohtaisista kilpailuista kertyi pettymyksiä.
Hän pääsi sprintissä välieriin, mutta hyvä vauhti katkesi siinä vaiheessa välineongelmiin.
– Koin, että annoin siinä välineellä tasoitusta, Matintalo sanoi ensimmäisestä päämatkastaan.
Kakkosmatkan keskeytys oli vielä tylympi kokemus.
– Tulos henkilökohtaisissa kilpailuissani ei nyt realisoitunut.
Se on pettymys, mutta viestimitali kääntää minulta kisat kokonaisuudessaan neutraaliksi, Matintalo arvioi olympiaurakkansa.
Matintalo hiihti avausosuuden naisten 4×7,5 kilometrin kilpailun pronssijoukkueessa.
