Naisilla laajempi kirjo riskejä

Oulun yliopiston tutkimus paljastaa sukupuolieroja siinä, miten nuoruuden adhd-oireet heijastuvat aikuisuuteen.

Tytöillä adhd-oireet ennustivat myöhempiä ahdistus- ja masennushäiriöitä. Riskinä olivat myös päihdeongelmat, joiden esiintyminen korostui naisilla, joilla oli eniten oireita nuorena.

Pojilla oireet ennustivat ahdistuneisuutta, mutta eivät masennusta tai päihteiden käyttöä.

Sukupuolierot voivat selittyä vinoumalla oireiden arvioinnissa.

– Tutkimusten mukaan tyttöjen oireita voidaan aliarvioida.

Siksi he eivät välttämättä saa diagnoosia yhtä helposti, kuvailee Ilona Kauppinen Oulun yliopistosta.

Jos tytöt jäävät ilman hoitoa, oireet voivat vaikeutua ja lisätä psykiatrisen sairastavuuden riskiä myöhemmin elämässä.

– Yleisesti tiedetään, että väestötasolla naisilla jo nuoruudesta alkaen on enemmän ahdistusta ja masennusta kuin miehillä.

Tämä näkyy myös kouluterveyskyselyissä, taustoittaa psykiatrian dosentti Anu-Helmi Halt Oulun yliopistosta.

Hoitamattoman adhd:n on katsottu altistavan päihdeongelmille, mutta tässä tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu miehillä.

– Tämä on väestöaineisto. Tulokset voivat olla erilaisia, jos tutkittaisiin asiaa potilasaineistossa.

Diagnoosit viivästyvät tytöillä

Myös Turun yliopiston tuore tutkimus vahvistaa erot diagnosoinnissa.

Yhä useampi poika saa diagnoosin, mutta tytöillä ne viivästyvät usein nuoruusikään.

Vuosina 2001−2006 syntyneistä pojista runsaat 6 prosenttia ja tytöistä 1,5 prosenttia oli saanut adhd-diagnoosin siihen vuoteen mennessä, kun he täyttivät 12 vuotta.

Sukupuolieroa selitetään sillä, että tyttöjen oirekuva ei aina ole tyypillinen. Koska siihen ei esimerkiksi kuulu selkeää hyperaktiivisuutta, häiriötä on vaikeampi tunnistaa.

Adhd-liiton mukaan tytöille ja naisille tyypillistä on tarkkaamattomuus.

Oirekuvan tunnistamista voivat viivästyttää myös tyttöjen sosiaaliset taidot ja oireiden piilottaminen eli maskaaminen.

Sukupuoliero adhd-diagnooseissa kuitenkin kaventuu erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tarja Repo