Essayah haluaa lannan kiertoon – “Lanta ei ole jätettä”

EU:n on vähennettävä riippuvuuttaan unionin ulkopuolelta tuoduista lannoitteista, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi saapuessaan EU:n maatalous- ja kalastusministerien kokoukseen tiistaina Brysselissä.

Essayahin mukaan EU:n pitää kohentaa sekä tavanomaisten että kierrätettyjen lannoitteiden tuotantoaan.

Kierrätettyjen lannoitteiden käyttöä edesauttaisi Essayahin mukaan se, että lanta luokiteltaisiin EU:ssa raaka-aineeksi eikä jätteeksi.

– Lanta ei ole jätettä, se on arvokas voimavara, Essayah tiivisti saapuessaan ministerikokoukseen.

Essayahin mukaan lannasta voidaan energia- ja lannoitekäytön lisäksi saada myös kuivikemateriaalia eläintiloille sekä jäljelle jäävästä osasta maanparannusainetta.

Lannoitteiden hinnannousun vuoksi EU:ssa on Essayahin mukaan pidettävä huolta myös maataloustuottajien maksukyvystä.

Sen ylläpitämiseksi Essayah pitäisi hyvänä, että unionin maataloustukien maksamista aikaistettaisiin tänä vuonna.

Hormuzinsalmi vaikuttaa myös lannoitemarkkinoihin

Lannoitemarkkinoiden tilanne nousi EU:n maatalousministerien tiistaisen kokouksen pääaiheeksi. Lähi-idän sota ja Hormuzinsalmen sulkeutuminen laivaliikenteeltä on vaikuttanut polttoaineiden hinnannousun lisäksi myös lannoitteiden hintoihin ja saatavuuteen.

Huomattava osa maailman typpilannoitteista tuotetaan Persianlahden maissa, joissa tarvittavia raaka-aineita syntyy öljyn ja maakaasun jalostuksen sivutuotteina.

– Me tarvitsemme sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja tähän eurooppalaiseen haasteeseen, Essayah sanoi Brysselissä.

– Tämä ei ole haaste yksinomaan EU:lle, vaan tässä on myös globaalin ruokakriisin riski.

Meidän täytyy löytää ratkaisuja hyvin pian, Essayah varoitti.

Kriisirahat liikkeelle vielä ennen lomia?

EU-komissio julkisti viime viikolla toimintasuunnitelman, jolla se pyrkii tukemaan maanviljelijöitä lannoitteiden hinnannousun ja saatavuusongelmien keskellä, vahvistamaan unionin lannoitetuotantoa ja vähentämään riippuvuutta unionin ulkopuolelta tulevasta lannoitetuonnista.

Komissio esittää muun muassa niin sanotun maatalouden kriisivarauksen avaamista, joka mahdollistaisi eurooppalaisten maataloustuottajien tukemisen noin 400 miljoonalla eurolla.

Suomen osuus tästä summasta olisi noin 5–6 miljoonaa euroa, mutta summaa voitaisiin Essayahin mukaan mahdollisesti kasvattaa kansallisella lisäosalla.

Essayah kertoi STT:lle tiistaina kokouksen jälkeen, että EU:ssa pyritään samaan kriisivaraus liikkeelle vielä ennen heinäkuussa alkavia kesälomia.

– Tämä kriisivarauksen liikkeellesaanti on kaikkein kiireellisin asia.

Se pyritään saamaan liikkeelle nopeutetulla proseduurilla, Essayah sanoi.

Myös Suomen ajama lannan luokittelun muuttaminen on mukana komission toimintasuunnitelmassa.

Myös merimetsot asialistalla

Maatalous- ja kalastusministerien kokouksessa käsiteltiin Tshekin aloitteesta myös merimetsoja. Kalastajat ja kalanviljelijät useissa EU-maissa ovat kokeneet runsaasti kalaa syövät merimetsot kasvavaksi ongelmaksi.

Essayahin mukaan merimetsot aiheuttavat runsaasti ongelmia myös Itämerellä.

Tshekki esittää yleiseurooppalaisen kannanhoitosuunnitelman laatimista merimetsoille, mutta Suomi olisi valmis myös pitemmälle meneviin toimiin.

Essayahin mukaan paras ratkaisu ongelmaan olisi EU:n lintudirektiivin avaaminen ja merimetson siirtäminen niiden lajien joukkoon, joita voi metsästää.

Tuomas Savonen