Tutkija Olli Ruohomäen mukaan Iranin, Yhdysvaltojen ja Israelin kansalliset intressit eroavat niin merkittävästi toisistaan, että erimielisyydet jäävät Lähi-idässä pinnan alle kytemään, vaikka alustava rauhansopimus allekirjoitettaisiinkin perjantaina.
– Jos intressit eivät ole yhteneväiset, niin jossain vaiheessa palataan konfliktiin, koska hankauspintaa tulee, Ruohomäki arvioi STT:lle maanantaina aamupäivällä.
Iran haluaa pitää nykyisen hallintonsa vallassa ja saada höllennyksiä pakotteisiin.
Yhdysvaltain presidentillä Donald Trumpilla on päällimmäisenä mielessä sodan päättäminen, ja Israel taas pyrkii muuttamaan Lähi-idän valtasuhteita itselleen suotuisiksi.
– Trump on lähes epätoivoisesti yrittänyt irtautua Iranin sodasta jo yli kuukauden ajan, Ruohomäki sanoo.
Ruohomäen mukaan Trumpin mielialaan on vaikuttanut erityisesti se, että Lähi-idän tilanne on alkanut näkyä Yhdysvalloissakin polttoaineiden hinnoissa.
Yhdysvallat ja Iran ilmoittivat varhain maanantaina Suomen aikaa päässeensä sopuun rauhasta.
Alustava rauhansopimus on määrä allekirjoittaa Sveitsissä perjantaina.
Sopimuksen yksityiskohdista ei kuitenkaan tuoreeltaan ollut vielä tietoa.
Vesittääkö Libanon sopimuksen?
Yksi keskeinen kiistakysymys on Libanon.
Israel on tehnyt maaliskuusta asti Libanoniin iskuja, joissa on kuollut tuhansia ihmisiä. Lisäksi se on ottanut maa-alueita haltuun eteläisestä Libanonista.
Israel on vedonnut itsepuolustukseen ja sanonut tavoitteenaan olevan äärijärjestö Hizbollahin tuhoaminen.
Ruohomäen mukaan Israel on käyttänyt Hizbollahin tuhoamista ainakin osin tekosyynä ekspansionistisiin pyrkimyksiinsä eli saadakseen itselleen lisää maata. Hän viittaa maan pääministerin Benjamin Netanjahun hallituksen äärioikeistolaisiin ministereihin, jotka ovat julkisesti todenneet Etelä-Libanonin olevan osa Israelin aluetta.
Israelin puolustusministeri Israel Katz sanoi maanantaina, että Israelin joukot pysyvät Libanonissa.
Ruohomäki pitää Libanonin tilannetta erittäin vaikeana.
– Kaikkia osapuolia eli Libanonia, Hizbollahia ja Israelia tyydyttävää sopimusta ei ole olemassa, hän toteaa.
Ruohomäen mukaan Israelin on käytännössä mahdotonta saavuttaa tavoitettaan eli Hizbollahin tuhoamista.
Islamilainen Nato vastavoimaksi Israelille?
Jos Iran ja Yhdysvallat saavat perjantaina sopimuksen allekirjoitettua, palataan Lähi-idässä Ruohomäen mukaan alueella ennen sotaa vallinneisiin asetelmiin.
– Hormuzinsalmi oli auki ennen sotaa, sitten se meni kiinni ja nyt saadaan se mahdollisesti taas auki. – – Voi perustellusti kysyä, mikä tämän sodan pointti ylipäänsä oli.
Vaikka Iranin hallitus pysynee todennäköisesti vallassa, on se Ruohomäen mukaan kuitenkin sodan seurauksena heikentynyt taloudellisesti ja sotilaallisesti.
Hänen mukaansa maa on silti edelleen merkittävä voimatekijä Lähi-idässä.
Lähi-idän valtatasapainoa sota on sen sijaan ravistellut laajemmin.
Turvallisuuspolitiikkansa Yhdysvaltojen varaan rakentaneet Persialahden maat hakevat nyt uusia kumppanuuksia ja miettivät uudelleen suhdettaan Yhdysvaltoihin. Ruohomäki nostaa esiin Egyptin, Saudi-Arabian, Turkin ja Pakistanin, jotka rakentavat uutta alueellista turvallisuusyhteisöä.
– On puhuttu jopa islamilaisesta Natosta, joka olisi myös vastavoima Israelille.
