Kuuba avaa talouttaan veitsi kurkulla

Kuuba ilmoitti kesäkuun puolivälissä tekevänsä talousuudistuksia, joita on luonnehdittu maan historian suurimmiksi sitten vuoden 1959 vallankumouksen. Uudistuksilla muun muassa yksinkertaistetaan yritysten perustamista, helpotetaan ulkomaisia sijoituksia Kuubaan sekä yksityistetään valtion yrityksiä ja muuta omaisuutta.

Uudistuksia edelsi Yhdysvaltojen kova painostus. Viime aikoina presidentti Donald Trump on paitsi kiristänyt Kuuballe asetettuja pakotteita entisestään myös uhkaillut Kuubaa sotatoimilla.

Kuuban hallinto on kuitenkin kiistänyt, että uudistukset johtuisivat Yhdysvaltojen painostuksesta.

Syyt uudistuksille ovat sekä sisäisiä että ulkoisia, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Kuuba kärsii erittäin vakavasta talouskriisistä, joka näkyy muun muassa polttoainepulana ja jatkuvina sähkökatkoina.

– Uudistukset on tarkoitettu myös osittain mielistelemään Trumpia.

Toisaalta ne selittyvät Yhdysvaltojen pakotteilla. Järjestelmän on keksittävä uusia tapoja toimia, jotta se selviytyisi, Teivainen sanoo STT:lle.

Mallia Vietnamista

Uudistusten esikuviksi on nostettu etenkin Vietnamin aiemmat uudistukset. Niissä taloutta on vapautettu samalla, kun valta on pidetty tiiviisti hallitsevan eliitin käsissä. Demokratiaa ja sananvapautta uudistukset eivät lisää.

Teivaisen mukaan osaselitys myös tähän on Yhdysvallat.

– Kuuban johto olettaa, etteivät demokraattiset uudistukset ole ensisijaisia Trumpille, vaan bisnesmahdollisuudet.

Valtionyhtiöiden yksityistäminen nopealla aikataululla voi Teivaisen mukaan johtaa samankaltaiseen tilanteeseen kuin 1990-luvun alun Venäjällä, jossa valtion omaisuus jaettiin sisäpiirissä eliitille pilkkahintaan.

Esimerkki löytyy lähempääkin Kuubaa, vuoden 1990 Nicaraguasta.

Silloin sandinistihallitus hävisi vaalit ja käynnisti Pinata-operaation, jossa valtion omistuksia siirrettiin hallituksen jäsenten lähipiirin ja sukulaisten yksityisomaisuudeksi ja hallintaan.

– Se ei tosin sujuisi yhtä vähin äänin kuin aikana ennen internetin yleistymistä.

Sijoittajat pelkäävät pakotteita

Julkisen sapelinkalistelun taustalla Yhdysvallat ja Kuuba ovat viime aikoina käyneet neuvotteluja, joiden sisällöstä ei ole kantautunut tietoa julkisuuteen.

– Onko takahuoneissa sovittu helpotuksista kauppasaartoon, jos Kuuba tekee uudistuksia?

Teivainen pohtii.

Jos uudistusten oli tarkoitus liennyttää maiden välejä, tulokset eivät ainakaan vielä näy. Vasta hiljattain Yhdysvallat kiristi pakotteitaan muun muassa Kuuban matkailualaa vastaan.

Pakotteet ovat ainakin toistaiseksi torpanneet Kuuban pyrkimykset houkutella maahan ulkomaisia sijoituksia. Yhdysvallat on asettanut myös toissijaisia pakotteita, jotka uhkaavat Kuuban kanssa kauppaa tekeviä tahoja.

– On vaikea sijoittaa Kuubaan ilman, että mikään pakotteiden alaisiksi julistetuista Kuuban valtionyhtiöistä olisi mukana.

Sotatoimet epätodennäköisiä

Yhdysvaltojen sotatoimet Kuubaa vastaan ovat Teivaisen mukaan epätodennäköinen mutta silti todellinen riski.

Sotiminen olisi Trumpin hallinnolle vaikeaa, sillä monet Trumpin kannattajat ovat jo Iranin sodan vuoksi turhautuneita siitä, että Yhdysvallat on sotkeutunut kaukaisiin sotiin, joista Trump lupasi pysyä erossa.

Myöskään Yhdysvaltojen kuubalaiset eivät tue sotatoimia, vaikka vastustavatkin Kuuban kommunistihallintoa.

– Sota, jossa tulisi myös siviiliuhreja, olisi ongelma heille.

Jussi Lankinen