STT:n uutis- ja kuvatoiminta saattaa päättyä

Suomen Tietotoimisto STT:n uutis- ja kuvapalvelujen taru saattaa päättyä ensi keväänä. STT kertoi keskiviikkona suunnittelevansa tappiollisen liiketoimintansa alasajoa maaliskuun 2027 lopussa. Tämä merkitsisi Suomen kansallisen uutistoimiston 139-vuotisen taipaleen katkeamista.

Syynä on toiminnan pitkään jatkunut tappiollisuus. Vetovastuuseen liiketoiminnan kehittämiseksi ei myöskään ole löytynyt omistaja- ja asiakaskunnasta riittävää omistajapohjaa.

Ratkaisevaksi iskuksi osoittautui Sanoma Media Finlandin uutismedioiden viimevuotinen päätös luopua STT:n uutis- ja kuvapalveluiden asiakkuudesta.

Miljoonien eurojen vuosittainen tulonmenetys oli lopulta liikaa.

Vuodenvaihteessa 2025–2026 tosin vielä käytiin muutosneuvottelut.

– Sopeuttamistavoitteisiin ei kuitenkaan käytännössä päästy, kulut ovat edelleen tuloja suuremmat. Edessä olisi väistämättä uusi muutoskierros, emmekä usko, että voimme tarjota asiakkaille riittävää palvelutasoa nykyistä pienemmällä toiminnalla, sanoo STT:n toimitusjohtaja Kimmo Laaksonen tiedotteessa.

Pitkä historia

STT aloittaa muutosneuvottelut, joiden piirissä on 95 työntekijää eli lähes koko henkilöstö.

Ulos on rajattu vain yritysten lehdistötiedotteita jakava STT Viestintäpalvelut, jonka toiminta on kannattavaa ja jatkuu entisellään.

STT perustettiin vuonna 1887.

Sen tuottamia uutisia ovat käyttäneet historian aikana laajasti suomalaiset tiedotusvälineet.

STT:n lakkauttamisen seurauksena Suomesta tulisi yksi harvoista länsimaista, joilla ei ole kansallista uutistoimistoa. Saman kohtalon on aiemmin kokenut Uusi-Seelanti.

Samalla on tulossa päätökseen johtavan suomalaisen kuvatoimiston Lehtikuvan tarina. STT osti Lehtikuvan 2010.

Omistajapohja ongelmana

STT on ollut pitkään talousvaikeuksissa, kun sen asiakkaiden eli uutismedioiden tulot ovat pienentyneet median murroksen takia.

Perinteisesti asiakkaidensa omistaman uutistoimiston omistajapohjaan tuli merkittävä muutos 2018, kun Alma Media ja TS-Yhtymä luopuivat omistuksestaan, ja Sanoma Media Finlandista tuli STT:n enemmistöomistaja.

Kuitenkin juuri Sanoman uutismedioiden päätös viime vuonna lopettaa STT:n palveluiden käyttö kriisiytti uutistoimiston tilanteen.

Toiminnan saaminen kestävälle pohjalle olisi vaatinut muutosta omistajapohjaan.

Sanoma halusi, että STT:n omistus ja kehitysvastuu jakautuisivat nykyistä laajemmin asiakkaiden kesken.

– STT:n uutistoimistoliiketoiminnan kääntäminen vaatisi pitkäjänteistä kehitystyötä ja siihen sitoutuneita omistajia. Tällaista tahtotilaa ei valitettavasti ole löytynyt, kuvaa STT:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Putkiranta.

STT:n pääluottamusmies Hannu Aaltonen sanoo, että nykytilanteeseen on päädytty pääomistaja Sanoman tietoisten ratkaisujen seurauksena.

– Vaikka oli tämä transformaatiosuunnitelma, sen läpiviemiseen ei annettu koskaan realistista mahdollisuutta.

Valtiontuki ei olisi auttanut

STT tuottaa päivittäin uutispalveluja noin 50:lle ja kuvapalveluja noin 40 asiakkaalle.

Nyt ne joutuvat sopeutumaan.

STT:n hallituksen varapuheenjohtajan Pekka Mervolan mukaan STT:n tilanne konkretisoi media-alan muita Pohjoismaita heikommat olosuhteet.

– Valtio on esimerkiksi pitkälti luopunut STT:n palvelujen asiakkuudesta eikä Suomessa ole mediatukia, Mervola sanoo tiedotteessa.

Valtio oli valmis tulemaan mukaan STT:n kehittämiseen kertaluonteisella 1,05 miljoonan euron valtiontuella.

Arvioitu tuen tarve olisi kuitenkin ollut 5–7 miljoonaa euroa.

Anssi Rulamo