Viisi EU-maata perustaa palautuskeskuksen Ruandaan

Saksa, Tanska, Itävalta, Kreikka ja Hollanti perustavat palautuskeskuksen Ruandaan. Ne kertoivat asiasta maanantaina lehdistötilaisuudessa Wienissä.

Maat toivovat saavansa ensimmäisen keskuksen toimintaan ensi vuonna. Sinne voitaisiin lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahanpyrkijöitä. Lähteiden mukaan alun pilottivaiheessa keskukseen lähetettäisiin satakunta maahanpyrkijää eli noin 20 kustakin maasta.

Palautuskeskukseen ei ole tarkoitus lähettää alaikäisiä.

Euronewsin mukaan palautussuunnitelmaa on tarkoitus laajentaa, kun se on saatu toimimaan ja lailliset esteet on selätetty.

Maat ilmoittivat jo aiemmin syksyllä suunnittelevansa palautuskeskusta EU:n ulkopuolelle mutta eivät vielä silloin kertoneet, mihin maahan keskus perustettaisiin.

Ruanda itse kertoi loppukesästä aloittaneensa alustavat keskustelut palautuskeskuksesta usean Euroopan maan kanssa.

EU-parlamentti hyväksyi kesäkuussa EU:lle uudet, aiempaa tiukemmat maahanmuuttosäännökset, jotka antavat viranomaisille entistä laajemmat valtuudet maasta poistamiseen ja sallivat palautuskeskuksien perustamisen.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi kesäkuussa, että myös Suomi selvittää palautuskeskuksen perustamista yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Rantasen mukaan Suomi ei ollut mukana viiden maan ryhmässä, koska hallituksessa ei ollut tehty linjausta suhtautumisesta palautuskeskuksiin.

Kiistanalainen suunnitelma

EU-maat ovat viime vuosina suhtautuneet kiistanalaisiin palautuskeskuksiin aiempaa innokkaammin, vaikka siirtolaisuus EU:hun on kolmen viime vuoden aikana vähentynyt. EU on tehnyt useiden Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa sopimuksia, jotka ovat vaikeuttaneet maahanpyrkijöiden pääsyä EU:n rajoille.

Palautuskeskusten puolustajat ovat perustelleet hanketta sillä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista vain alle 30 prosenttia onnistutaan palauttamaan lähtömaihinsa.

Heidän mukaansa palautuskeskukset vähentäisivät myös Euroopan vetovoimaa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet palautuskeskuksia sanomalla niiden olevan oikeudellisia mustia aukkoja, joihin siirretyt ihmiset voivat jumittua vuosikausiksi vankilamaisiin olosuhteisiin. Huolta on kannettu myös muun muassa palautuskeskuksiin päätyvien lasten kohtalosta.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan esimerkiksi Italiasta Albanian palautuskeskuksiin lähetetyt ihmiset ovat jääneet vaille riittävää oikeudellista apua.

Useat Albaniaan viedyt siirtolaiset ovat järjestön mukaan yrittäneet itsemurhaa tai vahingoittaneet itseään.

Ruanda puhuu “tervetulokeskuksesta”

Ruanda on vakuutellut, ettei palautuskeskuksessa olisi kyse vankilasta vaan “tervetulokeskuksesta”, johon siirretyistä osa voisi tehdä maassa töitä. Ajatus on, että Ruandaan lähetetyt viettäisivät keskuksessa ensimmäiset kuukaudet, joiden aikana he integroituisivat Ruandan yhteiskuntaan.

– Ruanda tarjoaa toisen mahdollisuuden ihmisille, joilla ei enää ole oikeutta jäädä kumppanimaahan, Ruandan sisäministeri Vincent Biruta muotoili.

Hollannin hallituksen mukaan Ruandaan siirretyillä on mahdollisuus palata lähtömaihinsa.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on puolestaan huomauttanut, että Ruanda on todistetusti syyllistynyt muun muassa toisinajattelijoiden sortoon, sattumanvaraisiin pidätyksiin ja pidätettyjen kaltoinkohteluun.

Lisäksi maa on tukenut kapinallisia Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Perustajamaiden mukaan ihmisoikeuksien toteutumista valvomaan perustetaan itsenäinen mekanismi. Maat eivät kertoneet asiasta tarkemmin. Ne eivät myöskään kertoneet, mitä Ruanda saa vastineeksi palautuskeskuksesta.

Euroopan komissio kannusti ajatusta palautuskeskuksista.

– Toivotamme tämän avauksen tervetulleeksi ja olemme seuranneet sen valmistelutyötä tarkasti, komission tiedottaja sanoi lehdistötilaisuudessa Brysselissä.

Ruanda sopi vuonna 2022 Britannian kanssa Ruandaan perustettavista vastaanottokeskuksista, mutta Britannia hylkäsi suunnitelman myöhemmin juridisten ongelmien vuoksi.

Lähteenä myös uutistoimisto AFP

Jussi Lankinen

Kuvat:

Keskukseen voitaisiin lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita maahanpyrkijöitä.

Kuva Kreetan rannikolta Kreikassa. AFP/LEHTIKUVA

Alkuperäinen
Mon, 16 Nov 2026 18:23:38 GMT