Turkin vaaleissa äänestysprosentti hipoi 90:tä

Turkin sunnuntaisista vaaleista muodostui eräänlainen kansanäänestys siitä, jatkuuko presidentti Recep Tayyip Erdoganin yli kaksikymmenvuotinen valtakausi vai lähteekö muslimienemmistöinen maa nykyistä sekulaarisempaan eli maallisempaan suuntaan.

Tilanne näytti etukäteen tasaväkiseltä, ja kansa lähtikin liikkeelle sankoin joukoin: Habertürkin mukaan äänestysprosentti oli hieman alle 88.

Opposition edustajien mukaan jotkin äänestysuurnat olivat täyttyneet jo iltapäivän puoliväliin mennessä.

Iltaseitsemän tienoilla äänistä oli laskettu vasta runsas kymmenesosa.

Kyselyiden perusteella presidentin vaihtuminen oli täysin mahdollista. Oppositioliittouman ehdokas Kemal Kilicdaroglu oli noussut ykköseksi lähes kaikissa kannatusmittauksissa, mutta myös Erdogania kannatti vähintään 40 prosenttia kaikista äänestäjistä.

– Tarvitsemme muutosta, olemme saaneet tarpeeksemme, maatalousyrittäjä Mehmet Topaloglu uutistoimisto AFP:lle äänestettyään helmikuun maanjäristyksen raunioiden keskellä.

Opposition ehdokas vetoaa nuoriin

Erdogania pitävät sankarina monet sellaiset konservatiiviset turkkilaiset, jotka ovat nähneet kehitystä hänen valtakautensa aikana.

Uskonnolliset kannattajat ovat myös kiitollisia monista Erdoganin linjauksista, kuten päätöksestä perustaa islamilaisia kouluja.

Erdoganin ensimmäisellä valtavuosikymmenellä talous lähti nousuun ja suhteet Eurooppaan lähenivät. Seuraavaa vuosikymmentä leimasivat yhteiskunnallinen ja poliittinen myllerrys. Esimerkiksi vuoden 2016 epäonnistuneeseen vallankumousyritykseen Erdogan vastasi niin voimakkain keinoin, että hänestä tuli länsimaille kiusallinen yhteistyökumppani.

Tänä vuonna monia turkkilaisia on raivostuttanut se, miten hitaasti hallinto reagoi helmikuun valtavaa maanjäristystä seuranneeseen hätään.

Oppositioliittouman Kilicdaroglu tarjosi ulkomaisille liittolaisille ja turkkilaisille äänestäjille selkeän vaihtoehdon.

Kyselyiden mukaan 74-vuotias oppositiojohtaja oli lähellä saada ensimmäisellä kierroksella voittoon vaadittavat yli puolet äänistä. Erityisesti Kilicdaroglu näytti houkuttelevan puolelleen nuoria äänestäjiä.

Toinen kierros järjestetään tarvittaessa 28. toukokuuta.

Syytteitä lännen sekaantumisesta

Erdogan vetosi kampanjoinnissaan erityisesti ydinkannattajiinsa.

Hän kutsui oppositiota muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistömyönteiseksi eturyhmäksi, joka hänen mukaansa ottaa käskyjä vastaan kurdiryhmiltä ja taloudellista tukea länneltä. Erdoganin johtaman hallinnon ministerit ja hallitusmyönteiset tiedotusvälineet puhuivat lännen suunnitelmasta toteuttaa poliittinen vallankaappaus.

Oppositio oli ennakkoon huolissaan, aikooko Erdogan roikkua vallassa hinnalla millä hyvänsä.

Erdogan itse vakuutti, että hän toimii niin kuin demokratia edellyttää.

Vaaleissa äänestettiin myös 600-paikkaisesta parlamentista. Parlamenttivaalien tuloksia ei pidetä yhtä merkittävinä kuin presidentinvaalin, koska Turkin nykyisessä järjestelmässä presidentti pystyy päätöksenteossa ohittamaan parlamentin.

Kuvat:

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja hänen vaimonsa Emine äänestämässä istanbulilaisessa koulussa.

LEHTIKUVA/AFP

Alkuperäinen