Aaltojen 13 kohdetta

– Sunilan asuinalue, Kotka (valm. 1938–1954): Sunilan sulfaattiselluloosatehtaan alue on laajin Alvar Aallon alkuperäisen suunnitelman mukaan toteutunut kokonaisuus.

– Paimion parantola, Paimio (valm: 1933): Tuberkuloosiparantola nosti yhdessä Viipurin kirjaston kanssa Alvar ja Aino Aallon kansainväliseen tietoisuuteen.

– Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä (valm: 1952): Talossa toimii muun muassa kirjasto.

– Aalto-keskus, Seinäjoki (valm: 1960–1988): Alvar Aalto suunnitteli keskukseen muun muassa Lakeuden ristin kirkon.

Aallon kuoltua keskuksen suunnittelua jatkoi hänen puolisonsa Elissa Aalto.

– Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Helsinki (valm. 1957): Moneen osaan hajautettu toimistorakennus.

– Finlandia-talo, Helsinki (valm. 1971): Konsertti- ja kongressitalo tunnetaan marmorisesta julkisivustaan.

– Aalto House, Helsinki (valm. 1936): Aaltojen kotitalo Munkkiniemessä.

– Aalto-ateljee, Helsinki (valm. 1955): Lähellä Aaltojen kotitaloa sijaitsevassa alteljeessa on suunniteltu monia muita kohteita.

– Muuratsalon koetalo, Jyväskylä (valm. 1953–1954): Alvar ja Elissa Aallon kesähuvila.

– Kulttuuritalo, Helsinki (valm. 1958): Hyvästä akustiikastaan tunnettu konserttisali vetää 1 500 ihmistä.

– Aalto-kampus, Jyväskylä (valm. 1954–1971): Amerikkalaista kampusmallia jäljittelevä yliopistokampus, jonka keskellä suunniteltiin urheilukenttä.

– Kolmen ristin kirkko, Imatra (valm. 1958): Aallon omaperäisin kirkko, jonka kirkkosali on jaettu kolmeen osaan.

– Villa Mairea, Pori (valm. 1939): Aallon ystävälleen, A.

Ahlström Oy:n johtajalle suunnittelema koti.

Lähde: Alvar Aalto -säätiö

Ilja Minkin