Ajatollah Ali Khamenei ei kaihtanut väkivaltaa ja vastakkainasettelua

Iranin korkein johtaja, ajatollah Ali Khamenei kuoli lauantaina Israelin ja Yhdysvaltojen iskuissa Teheraniin. Hän oli 86-vuotias.

Khamenei oli yksi Lähi-idän pitkäaikaisimmista valtionpäämiehistä. Khamenei toimi Iranin presidenttinä vuodet 1981–1989 ja sen jälkeen maan hengellisenä johtajana, joka on myös Iranin islamilaisen tasavallan korkein johtaja.

Khamenein valtakaudella Iran pyrki alueelliseen valta-asemaan Lähi-idässä eikä kaihtanut konflikteja esimerkiksi “syöpäpesäkkeeksi” kutsumansa Israelin ja “suuren saatanan” Yhdysvaltojen kanssa.

Ali Khamenei syntyi Mashhadin kaupungissa vuonna 1939.

Hänen tarkasta syntymäajastaan on ristiriitaisia tietoja. Hänen isänsä oli tunnettu uskonoppinut Seyed Javad Khamenei.

Ali Khamenei aloitti Koraanin opiskelun neljävuotiaana. Myöhemmin uskonnollisissa opinnoissa yksi hänen opettajistaan oli Ruhollah Khomeini, josta tuli islamilaisen vallankumouksen jälkeen Iranin ensimmäinen hengellinen johtaja.

Vuodesta 1963 lähtien Khamenei osallistui aktiivisesti Iranin silloista monarkiaa vastustaneisiin mielenosoituksiin, ja maan salainen palvelu vangitsi hänet useita kertoja.

Hän piti tiivistä yhteyttä Khomeiniin, joka oli vuonna 1964 lähtenyt maanpakoon.

Khomeini palasi maahan alkuvuodesta 1979 ja nousi islamilaisessa vallankumouksessa maan johtoon. Hän nimitti Khamenein vallankumousneuvostoon, joka johti maata väliaikaishallituksen rinnalla.

Haavoittui vakavasti

Seuraavina vuosina Khamenei toimi muun muassa apulaispuolustusministerinä ja oli perustamassa vallankumouskaartia.

Kesäkuussa 1981 Khamenei haavoittui vakavasti teheranilaiseen moskeijaan tehdyssä pommi-iskussa, josta syytettiin vasemmistolaista ryhmää. Hänen oikea kätensä halvaantui iskussa pysyvästi.

Muutamaa kuukautta myöhemmin sama ryhmä murhasi presidentti Mohammad Ali Rajain uudessa pommi-iskussa. Khamenei äänestettiin presidentiksi ja jatkokaudelle. Tehtävä oli pääosin seremoniallinen.

Kun Khomeini kuoli vuonna 1989, Khamenei nostettiin hänen seuraajakseen.

Pian tämän jälkeen Iranin perustuslaki uudistettiin kansanäänestyksen jälkeen. Pääministerin tehtävä lakkautettiin ja valta keskitettiin presidentille. Tämän yläpuolella oli vielä korkein johtaja, jolla oli nyt mahdollisuus puuttua myös maalliseen politiikkaan.

Khamenein yksinvalta horjui yli kolmen vuosikymmenen aikana vakavasti vain kerran. Kesän 2009 presidentinvaaleissa uudistusmielinen entinen pääministeri ja Khamenein kilpailija Mir-Hosein Musavi haastoi istuvan presidentin Mahmud Ahmadinejadin, joka oli Khamenein suosikki.

Mielipidekyselyt olivat ennustaneet tiukkoja vaaleja, mutta äänestyksen jälkeen Ahmadinejad julistettiin voittajaksi selvällä marginaalilla.

Uudistusmielinen oppositio syytti maan hallintoa vaalivilpistä ja lähti kaduille.

Protestit lisääntyivät

Khamenein loppukaudella mielenosoitukset yleistyivät. Khamenein johdolla Iran kiristi kuria ja maan sisäisiä turvatoimia.

Nuoren kurdinaisen Mahsa Aminin kuolema viranomaisten käsissä vuonna 2022 käynnisti uuden mielenosoitusaallon, jonka Iranin hallinto tukahdutti totutun kovakätisesti.

Vuoden 2025 lopulla Iranissa puhkesi laajoja maan hallinnon vastaisia mielenosoituksia, jotka saivat kansannousun piirteitä.

Hallinto tukahdutti mielenosoitukset väkivalloin.

Viranomaiset kertoivat yli 3 000 ihmisen kuolleen, mutta ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet vähintään yli kaksinkertaisista luvuista.

Jussi Lankinen, Minja Viitanen