Karhun, suden ja ilveksen metsästystä halutaan helpottaa

Hallitus esittää metsästyslakiin muutoksia, jotka tekevät mahdolliseksi suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan esityksillä tavoitellaan tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa. Lainsäädännön lisäksi tarkoitus on myös päivittää kannanhoitosuunnitelmat.

– Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä, ministeri sanoi tiedotteessa.

Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain.

Päämääristä voitaisiin säätää laji- ja aluekohtaisesti ministeriön asetuksella.

Lupia harkittaessa otettaisiin huomioon luonnonsuojelun lisäksi myös alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

– Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten ottaminen huomioon sisältyy luontodirektiiviin, mutta tämä näkökulma ei juurikaan näy oikeuskäytännössä. Lakimuutoksella pyritään siihen, että myös mainittujen tavoitteiden tarkastelu otetaan mukaan kannanhoitosuunnitelmien kautta, Essayah sanoi.

Kiittelyä kansanedustajilta, moitteita MTK:lta

Hallituksen esitys pohjautuu suurpetotyöryhmän marraskuussa esittämiin toimiin.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ei ollut täysin tyytyväinen valmistelun tulokseen.

MTK:n mukaan metsästyslakiin olisi pitänyt tehdä laajempi ja rohkeampi uudistus.

– Jatkuvasti kasvavan ja kesyyntyvän suurpetokantamme vuoksi meillä ei ole enää aikaa suppeille juridisille kokeiluille. MTK:n näkemyksen mukaan nyt tulee tehdä kaikki se, mikä tarvitaan kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiseen, järjestö sanoi tiedotteessaan.

Hallituspuolueiden riveistä hallituksen esitystä sitä vastoin kiiteltiin.

RKP:n kansanedustajat Anders Norrback, Mikko Ollikainen ja Christoffer Ingo pitivät merkittävänä uudistuksena sitä, että jatkossa pitää aiempaa selkeämmin huomioida paikalliset olosuhteet kuten suurpetojen tiheys tietyllä alueella.

Kokoomuslaiset Teemu Kinnari ja Sinuhe Wallinheimo olivat myös mielissään. Kinnarin mukaan lainsäädännön epäselvyydet ja luontodirektiiviin tiukka soveltaminen on käytännössä estänyt kannanhoidollisen metsästyksen, kun kannanhoidolliset kaatoluvat ovat tyypillisesti kaatuneet hallinto-oikeudessa.

Wallinheimo kiitteli hallituksen esitystä hyväksi norminpuruksi.

– Turvallisuus, järki ja selkeys palaavat suurpetopolitiikkaan! hän iloitsi X:ssä.

Nina Törnudd

Kuvat:

Esityksillä tavoitellaan tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa.

LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Alkuperäinen