Kumpi lukee työhakemuksesi – ihminen vai tekoäly?

Tekoäly lukee tekoälyllä tehtailtuja työhakemuksia. Tämä saattaa kuulostaa tulevaisuuden kauhukuvalta, mutta on todellisuutta jo tänään.

Kuinka moni suomalaisyritys käyttää tekoälyä rekrytoinnissaan?

Ajantasaista ja aukotonta vastausta on vaikea sanoa. Kyselytutkimusten tulokset vanhenevat vauhdilla, tai ne antavat vinon kuvan tilanteesta.

Uusia työntekijöitä etsivät rekrytoijat eivät välttämättä edes tiedosta käyttävänsä tekoälyä, sanoo työelämän digitalisaation erikoistutkija Matti Laukkarinen Työterveyslaitokselta.

Hän toimii tutkijana myös Työelämän tutkimuskeskuksen koordinoimassa Reilu rekrytointi -hankkeessa.

– Monesti ajatellaan, että tekoälyn käyttö rekrytoinnissa on vain sitä, että tekoälyllä arvioidaan esimerkiksi hakemuksia ja ansioluetteloita, mutta tekoälyä on integroitu myös taustajärjestelmiin, Laukkarinen sanoo viitaten muun muassa somepalvelu LinkedIniin.

Rekrytointi on altis vinoumille

Tyypillisesti erilaisia tekoälyjärjestelmiä hyödynnetään tehokkuuden nimissä.

Laukkarinen puhuu työnhakijajoukon kasaamisvaiheesta.

Siinä laaditaan työpaikkailmoitus tekoälyä hyödyntäen ja etsitään vinkkejä mahdollisista työnhakijoista somesta ja verkosta. Arviointivaiheessa tehdään ainakin esikarsintaa työhakemuksille ja ansioluetteloille.

Laukkarisen mukaan tekoälyn käyttö yleensä kevenee sitä mukaa, kun lähestytään varsinaista valintavaihetta.

– Silloin on parempi, että ihminen tekee lopullisia päätöksiä.

Työnhakijasta tekoäly voi “vastapuolella” tuntua kohtuuttomalta möröltä, joka tekee epäreiluja valintoja.

Laukkarinen muistuttaa, että suuren hakemusmäärän alla kuormittuneet rekrytoijat ovat yhtä lailla alttiita tekemään huonoja tai jopa syrjiviä päätöksiä.

– Rekrytointi on aina ollut altis erilaisille vinoumille. Tekoälyjärjestelmillä on samanlaisia riskejä, jos ne on koulutettu sellaisella datalla, johon liittyy vinoumia vaikkapa sukupuolen tai etnisen taustan perusteella.

Tekoälyn käytöltä vaaditaan vastuullisuutta

Mistä työnhakija voi tietää rekrytoijan käyttävän tekoälyä?

Ei juuri mistään, vielä.

Euroopan unionin tekoälyasetus antaa selkeät raamit tekoälyn vastuulliselle käytölle, mutta sen soveltaminen tapahtuu asteittain. Toimeenpanoa Suomessa koordinoi liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jonka mukaan suuririskisten tekoälyjärjestelmien kehittäjien velvoitteiden on määrä tulla voimaan pääasiallisesti elokuun alkupuolella tai viimeistään vuosi tämän jälkeen.

– EU:n tekoälyasetus määrittelee rekrytoinnin korkean riskin sovellusalueeksi, koska sillä on isoja vaikutuksia ihmisten uranäkymiin, toimeentuloon ja perusoikeuksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että toimiala on erityisen tarkan valvonnan alla, Laukkarinen kertoo.

– Yrityksen on esimerkiksi kerrottava työnhakijoille, jos tekoälyä käytetään rekrytointiprosessissa.

Työnhakija voi myös itse käyttää tekoälyä sparraajana hakemusta suunnitellessaan, mutta lopullinen teksti kannattaa kirjoittaa itse.

Laukkarinen muistuttaa, että pohjimmiltaan tekoälyjärjestelmät rakentavat tilastollisia malleja käytettävissä olevan datan perusteella.

Siksi hakemuksessa ja ansioluettelossa kannattaa kertoa asiat selkeästi ja keskittyä olennaiseen, jotta tekoäly tulkitsee tiedot oikein.

Myös se vaihtoehto kannattaa yhä pitää mielessä, että hakemuksen lukee todennäköisesti lopulta myös ihminen.

Merja Kallikari