Jääkiekkoliitto ja Olympiakomitea julkaisivat perjantaina Suomen miesten ja naisten jääkiekon olympiajoukkueet helsinkiläisessä uhkapelisalissa järjestetyssä mediatilaisuudessa, mutta Leijonat tai Naisleijonat eivät pelaa upporikasta ja rutiköyhää Milano-Cortinan olympiajäillä.
Kisavalinnat olivat odotetut ja yllätyksettömät. Muista poikkeaa Sveitsin pääsarjassa kiekkoileva puolustaja Mikko Lehtonen, joka pääsi mukaan ainoana pelaajana Euroopan sarjoista.
Lehtonen on olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari.
Päävalmentaja Antti Pennanen ja GM Jere Lehtinen arvostivat myös muuten pelaajien aiempaa maajoukkuekokemusta.
– Mikko on kokenut maajoukkuepelaaja. Hän pelaa maajoukkueessa pääsääntöisesti erinomaisesti. Hän on dynaaminen, monipuolinen ja hyvin liikkuva puolustaja. Huippujätkä, myös muiden pelaajien kunnioittama, Pennanen luonnehti.
Lehtonen tuntee myös NHL-pelaajien metkut, koska hän on pelannut rapakon takanakin.
– Hän on pelannut yhdessä monen pelaajamme kanssa MM-kilpailuissa ja olympialaisissa.
Sveitsissä hän pelaa illasta toiseen Sveitsin kärkipelaajia vastaan, jotka ovat olympialaisissa, Lehtinen kuvaili.
“Barkovia ei voi korvata”
Suomi on miesten jääkiekossa hallitseva olympiavoittaja ja naisissa pronssimitalisti. Miesten turnauksessa pelin henki on helmikuussa Milanossa täysin toisenlainen kuin 2018 tai 2022, joissa NHL-pelaajat eivät olleet mukana. “EHT-Leijonat” jäivät Pyeongchangissa puolivälieriin ja saavuttivat Pekingissä vihdoin himoitun olympiakullan.
NHL-pelaajat olivat mukana olympiajäillä ensimmäisen kerran Naganossa 1998.
Leijonien saldo “NHL-olympialaisista” on muhkea: hopea Torinosta 2006 sekä pronssit Naganosta 1998, Vancouverista 2010 ja Sotshista 2014. Vain 2002 Salt Lake Cityssä lipsahti rosvosektoriin puolivälierätappion muodossa.
Puolustaja Olli Määttä ja hyökkääjä Mikael Granlund olivat mukana jo Sotshissa. Lehtonen, puolustaja Miro Heiskanen ja hyökkääjä Eeli Tolvanen debytoivat Pyeongchangissa.
Suomella ei ole ollut koskaan olympialaisissa nimilistan perusteella parasta joukkuetta.
– Jos vertaillaan nimilistoja ja pistepörssejä, emme pärjää, Pennanen myönsi.
Kokonaisuus ratkaisee.
– Meillä on kolme huippumaalivahtia, isokokoinen puolustus ja monipuolinen hyökkäys, toista kauttaan Leijonia luotsaava Pennanen ruoti.
Hyökkäyskaluston osalta Suomelta pelaa NHL:ssä historian laajin ja paras miehistö, mutta loukkaantuneiden Patrik Laineen ja etenkin Aleksander Barkovin puuttuminen ovat paha menetys Leijonille.
Molempien poissaolo oli odotettu.
– Barkovia ei voi korvata. Sen tiedostavat myös kaikki pelaajat. Melkein kaikki pelaajat ovat olleet urallaan tilanteessa, että joukkueesta puuttuu kärkipelaaja. Jokainen pystyy antamaan itsestään sitten enemmän, Lehtinen huomioi.
Johtajatyyppejä riittää
Kaksi Stanley Cupia Floridan kapteenina voittanut Barkov olisi ollut selvä valinta Leijonien olympiakapteeniksi, mutta Lehtisen mukaan hyviä vaihtoehtoja riittää.
– Meillä on johtajatyyppejä, jotka ovat olleet kapteenistoissa NHL-joukkueissaan.
– Floridasta on kolme Stanley Cupin voittajaa (Niko Mikkola, Eetu Luostarinen ja Anton Lundell).
Mikko Rantanen on voittanut Stanley Cupin, ja Olli Määtällä on kaksi Stanley Cupia. Johtajuus tulee pukukoppiin ja jäälle kollektiivisesti.
Puolustukseen kuntoutui mukaan Rasmus Ristolainen, joka on pelannut maajoukkueessa viimeksi vuoden 2016 World Cupissa.
– Tosi hieno homma, että hän on kunnossa. Hän on ollut huippuiskussa. Hänen piti pelata viime talvena Four Nations -turnauksessa, mutta se jäi väliin harmittavasti loukkaantumisen takia, Lehtinen kertoi.
Joukkueen kuopus on Montrealissa säväyttänyt 22-vuotias hyökkääjä Oliver Kapanen.
– Hän on tuttu pelaaja toissa vuoden MM-kilpailuista.
Hän on tullut hyvin tähän kauteen ja ollut tehokas. Myös kokonaisvaltainen pelaaminen on vakuuttanut, Lehtinen kehaisi.
