Serbian protestiliike ajautui pattitilanteeseen
Serbiassa jo toista vuotta kestänyt mielenosoitusliikehdintä maan hallintoa vastaan ei ole hiipumassa. Kuun alussa vähintään kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Novi Sadiin muistamaan protestit käynnistäneen rautatieaseman katon romahduksen uhreja.
Toisaalta presidentti Aleksandar Vucicilla on tiukka ote maan turvallisuuskoneistosta, instituutioista ja mediasta, eikä hän aio päästää irti vallasta.
Tilanne ei siis ole muuttumassa toistaiseksi mihinkään suuntaan, arvioi STT:lle johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.
Mielenosoitukset alkoivat opiskelijaliikkeenä, joka vaati aluksi riippumatonta tutkintaa Novi Sadin onnettomuudesta. Onnettomuus nähtiin malliesimerkkinä serbialaisesta korruptiosta, jossa turvallisuusmääräyksistä tinkiminen johti 16 ihmisen kuolemaan.
Onnettomuus oli Vucicille kiusallinen myös siksi, että hän on profiloitunut juuri infrastruktuurihankkeiden toteuttajana.
Sittemmin sekä liike että sen vaatimukset ovat kasvaneet. Nykyisin se vaatii presidentti Vucicin eroa, asiantuntijahallitusta siirtymäajaksi ja sen jälkeen uusia vaaleja.
– Opiskelijat ovat yhä liikkeen vahvin voima, mutta heitä tukevat muun muassa akateeminen maailma ja kulttuurielämä, Hakala kertoo.
Vastassaan mielenosoittajilla on Vucic ja hänen SNS-puolueensa, jotka saavat aitoa kannatusta etenkin kansallismieliseltä oikeistolta ja maaseudun asukkailta.
Kannatusta ruokkivat myös median puolueellisuus ja kansalaisyhteiskunnan rajoittaminen.
Tiedotusvälineiden tiukan kontrollin vuoksi Vucicin vastaiset äänet eivät myöskään pääse leviämään ainakaan perinteistä mediaa seuraaville.
EU:n tuki vaisua
Vuoden mittaan viranomaisten otteet mielenosoittajia vastaan ovat muuttuneet yhä kovemmiksi. Useita tuhansia mielenosoittajia on pidätetty, ja useat naiset ovat syyttäneet poliisia muun muassa seksuaalisesta väkivallasta.
Mielenosoittajat ovat sanoneet poliisin käyttäneen Belgradissa myös laitonta ääniasetta rauhanomaisen mielenosoituksen hajottamiseen.
Opiskelijat ovat pitkin vuotta vedonneet EU:hun, jotta se puuttuisi viranomaisten väkivaltaan ja Serbian demokratiakehityksen luisuun. EU:n vastaukset ovat olleet huomiota herättävän vaisuja.
Serbiassa pääsyyksi siihen on nähty maahan suunniteltu litiumkaivos.
Vuonna 2028 avattavaksi suunnitellun kaivoksen on määrä tuottaa jopa 90 prosenttia litiumista, jota EU tarvitsee omiin vihreän siirtymän hankkeisiinsa. Esimerkiksi University College Londonin Itä-Euroopan tutkimuksen professori Eric Gordy on arvioinut, ettei saastuttava ja epäsuosittu kaivoshanke voisi toteutua, jos Serbiassa olisi demokraattisesti valittu hallitus.
Hakalan mukaan asia ei ole aivan niin yksiselitteinen.
EU:n näkemyksiin vaikuttavat myös Serbian läpi kulkevat maahantulijoiden reitit ja valtakamppailu Venäjän kanssa.
– EU on ollut varovainen ja vetäytyvä Serbian suhteen jo ennen kaivoshanketta. On haluttu uskoa, että Vucic voisi tuoda Serbian EU:hun.
Muutenkin EU on pitänyt naapurustossaan vakautta ensisijaisena, vaikka se olisikin ristiriidassa unionin retoriikassaan vaalimia demokraattisia arvoja vastaan.
Hakala uskoo, että EU:lla olisi halutessaan vipuvartta vaikuttaa Serbian toimiin, mutta se ei ole halunnut tuomita niitä liian voimakkaasti, jottei työntäisi lännen ja idän välissä tasapainottelevaa Serbiaa Venäjän syliin.
– Samalla riskinä on menettää Serbian kansan ja nimenomaan sen EU:ta kannattavien osien tuki ja luottamus.
He kokevat, että heidät on jätetty yksin.
Näin näyttäisi jo käyneen. Syyskuussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan vain joka kolmas serbialainen kannatti maan liittymistä EU:hun. Vielä loppuvuodesta 2020 sitä kannatti lähes kaksi kolmesta.
Vucic odottaa tilaisuuttaan
Hakala ei usko pattitilanteen mielenosoittajien ja hallinnon välillä muuttuvan pian tai yhtäkkisesti.
Hän pitää todennäköisimpänä, että Vucic odottaa tilaisuuttaan, hivuttaa lisää sortotoimia ja julistaa ennenaikaiset vaalit, kunhan kansanliike on heikentynyt riittävästi.
Aika on Vucicin puolella, sillä sekä seuraavat parlamentti- että presidentinvaalit täytyy järjestää Serbiassa vasta vuonna 2027.
– Todennäköisimmin Vucic määrää vaalit pidettäväksi sopivalla hetkellä, kun mielenosoitusten kannatus on heikentynyt ja Vucicin puolue voittaa, Hakala ennustaa.
Tämä johtaisi nykyisen kaltaisen tilanteen jatkumiseen sekä nuorison ja opiskelijoiden nykyistäkin pahempaan näköalattomuuteen.
Toinen vaihtoehto olisi, että jokin provokaatio aiheuttaisi väkivaltaisen selkkauksen, johon turvallisuuskoneisto vastaisi raa’alla väkivallalla, joka pakottaisi EU:n reagoimaan.
Tie ulos tästäkin tilanteesta olisi epäselvä.
– Pattitilanne jatkuu toistaiseksi, ellei jotain yllättävää tapahdu.
Kuvat:
Mielenosoitukset jatkuvat ja niillä on kansan tuki, mutta ne eivät riitä kaatamaan presidentti Aleksandar Vucicia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija. LEHTIKUVA/AFP
