Suomen lähialueille lähetetyissä drooneissa ei ole lentäjää

Droonitorjuntajärjestelmiä valmistavan Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen korostaa, ettei Ukrainasta Suomen lähialueille lähetetyissä drooneissa ole lentäjää, joka lentäisi sitä kuin lentokonetta tai kuten esimerkiksi harrastajadroonia lennettäisiin.

– Droonityypistä riippuen joihinkin pystyy lähettämään matkan aikana komentoja, ja se tapahtuu yleensä matkapuhelinverkon kautta.

Droonin mukana saattaa olla useita eri maiden sim-kortteja, joihin voidaan mobiilidatayhteyden kautta päivittää tietoja.

– Eli kohdetta voi päivittää, tehtävän perua tai reitin muuttaa.

Läheskään kaikissa drooneissa ei tällaista mahdollisuutta ole, mutta joissakin sellainen on.

Torjunta vaikeaa

Hyppönen sanoo, että droonit on vaikea tunnistaa, koska ne ovat pieniä ja lentävät matalalla. Esimerkiksi puiden latvoja hipovat droonit jäävät helposti tutkan katveeseen, koska ne voivat lentää tutkaan nähden horisontin alapuolella.

Siksi tarvitaan muita tunnistuskeinoja.

Radiosensorit ovat hyviä, mikäli drooni lähettää videokuvaa.

– Jos se ei lähetä radioliikennettä, silloin pitää käyttää kameroita, vaikkapa infrapunakameroita.

Esimerkiksi pitkän matkan drooneissa on polttomoottori, joka tuottaa lämpöä.

– Sitten ovat vielä akustiset sensorit, jotka voivat kuulostaa alkeellisilta, mutta jokainen drooni pitää jonkinlaista ääntä.

Niidenkin avulla voidaan saada aika tarkka paikka- ja aikatieto sekä yksilöinti.

Hyppösen mukaan Ukrainassa tehokkain keino torjua Venäjän pitkän matkan drooneja ovat olleet pienet ja halvat niin sanotut interceptor- eli torjuntadroonit, joilla lennetään päin Venäjän drooneja.

Ville Väänänen