Suomi ei irtisano naapuruussopimusta Venäjän kanssa

Naapuruussopimus Suomen ja Venäjän välillä jatkuu, ellei Venäjä päätä sitä irtisanoa lauantaihin mennessä. Suomi ei sopimusta ole tällä erää irtisanomassa. Ulkoministeriöstä kerrotaan STT:lle, että Suomen etu on ollut säilyttää kahdenvälinen, toimiva sopimusrakenne Venäjän kanssa.

– Vaikka Venäjä ei noudatakaan kansainvälisiä sopimuksia, on Suomen kannalta tärkeää, että suhteiden perustan todetaan rakentuvan – kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, ulkoministeriöstä viestittiin STT:lle.

Naapuruussopimuskorvasi Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen vuonna 1992.

Viralliselta nimeltään se on Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista.

Vastaavia naapuruussopimuksia Venäjän kanssa on myös useilla muilla EU-mailla.

Sopimus Venäjälle ase

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes arvioi STT:lle perjantaina, ettei Venäjä todennäköisesti katkaise sopimusta.

Moshesin mukaan tilanne on kuitenkin erityisen jännitteinen.

– En voi kuitenkaan olla asiasta täysin varma, sillä Venäjän ja Suomen väliset suhteet ovat nyt huonoimmillaan sitten toisen maailmansodan.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu uudelle viisivuotiskaudelle, jos kumpikaan osapuoli ei irtisano sitä vähintään vuotta ennen nykyisen voimassaolokauden päättymistä, eli viimeistään 11. heinäkuuta mennessä.

Venäjä voisi siis irtisanoa sopimuksen vielä lauantain aikana.

Venäjä on viime aikoina lähtenyt muista sen ja Suomen välisistä sopimuksista, Moshes huomauttaa.

Myös Suomen puolelta Venäjä-suhteisiin on tullut kiristystä, kun se sulki itärajan vuonna 2023.

Moshesin mukaan naapuruussopimus on Venäjälle tällä hetkellä eräänlainen ase, jolla se voi painostaa Suomea.

– Venäjä voi painostaa Suomea sillä, että se antaa ymmärtää voivansa katkaista sopimuksen.

On kuitenkin epätodennäköistä, että Venäjä olisi kiinnostunut tekemään näin lauantaina, hän sanoo.

Suomi toivoo suhteiden palautumista

Osa valtionsääntöasiantuntijoista arvioi aikanaan sopimuksen hankaloittavan Suomen Natoon liittymistä, mutta nyt Suomi on Naton jäsen sopimuksesta huolimatta. Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi huhtikuussa 2023.

Erityisen ongelmallisena naapuruussopimuksessa Nato-jäsenyyden kannalta pidettiin sopimuksen 4. artiklaa.

Sen mukaan osapuolet pidättäytyvät voimakeinoilla uhkaamisesta ja niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan. Artiklan mukaan osapuolet eivät myöskään käytä tai salli aluettaan käytettävän aseellisen hyökkäykseen toista vastaan.

Moshes arvioi, että sopimuksen voimassaololla on yhä merkitystä maiden välisille suhteille.

Hänen mukaansa voimassaolo vähentää riskiä sille, että maiden väliset suhteet heikentyisivät entisestään. Lisäksi sopimuksella on Moshesin mukaan edelleen merkitystä esimerkiksi siinä mainitun alueellisen koskemattomuuden vuoksi.

Suomelle Moshes arvioi sopimuksen jatkumisen olevan tärkeää siksi, että suhteiden Venäjän kanssa toivotaan vielä voivan tulevaisuudessa normalisoitua.

– Suomen poliittisesta johdosta kuulee yhä välillä puhetta tulevaisuudesta ja siitä kuinka suhteet Venäjään voitaisiin palauttaa, jos ja kun sota Ukrainassa lakkaa, hän sanoo.

Toivo suhteiden normalisoitumisesta siis Moshesin mukaan vielä jollain tasolla elää ja naapuruussopimuksen kanssa niiden palauttaminen olisi helpompaa kuin ilman sitä.

Sanna Nikula, Aliisa Uusitalo