Tshernobylissä 40 vuotta sitten räjähtäneen ydinreaktorin aiheuttama säteily levisi laajalle Eurooppaan, myös Suomeen. Kylmän sodan aikana ennen internetiä tieto historian toistaiseksi pahimmasta ydinonnettomuudesta Neuvostoliitossa levisi huomattavasti verkkaisemmin.
Voimalassa vastoin turvallisuusmääräyksiä toteutetun testin aiheuttama reaktorin ylikuumeneminen ja tuho tapahtui silloisessa Ukrainan neuvostotasavallassa aamuyöllä 26. huhtikuuta 1986.
Suomessa ja Ruotsissa ihmeteltiin parina seuraavana päivänä syytä kohonneisiin säteilyarvoihin.
Vasta illalla 28. huhtikuuta Ylen uutisankkuri Kari Toivonen sai kesken tv-uutislähetystä pöydälleen paperin, jonka mukaan uutistoimisto Tass oli juuri kertonut Neuvostoliitossa tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Alun tiedot olivat hataria: “Tshernobilskin” voimalan kerrottiin sijaitsevan Kiovan pohjoispuolella Valko-Venäjällä.
Laajan säteilyonnettomuuden vaara ei ole täysin ohi neljä vuosikymmentä myöhemmin.
Nyt sellainen uhkaa syntyä sodan sivutuotteena.
Näkyy vielä Suomen sienissä
Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan Suomessa suurin osa Tshernobylin radioaktiivisista aineista laskeutui maahan sateiden mukana hyvin epätasaisesti. Eniten laskeumaa tuli Keski-Suomeen ja Hämeeseen, vähemmän esimerkiksi Lappiin ja Itä-Suomeen.
Suurin osa Suomen luonnossa, esimerkiksi sienissä, esiintyvästä pitkä-ikäisestä radioaktiivisesta Cesium-137:stä on peräisin 40 vuoden takaisesta ydinvoimaonnettomuudesta.
Pitoisuudet ovat kuitenkin STUKin mukaan niin pieniä, että sieniä voi syödä huoletta.
Onnettomuuspaikalla ja läheisyydessä seuraukset olivat aivan eri maailmasta. Heti onnettomuusyönä surmansa sai eri syistä useita laitoksella työskennelleitä ihmisiä. Säteilysairauteen sairastuneista kuoli muutamassa viikossa vajaat 30 henkeä, myöhemmin vielä ainakin parikymmentä lisää.
Tarkasta uhrien määrästä on kiistelty.
Joka tapauksessa onnettomuuden myöhemmät terveydelliset vaikutukset koskettivat STUKin mukaan miljoonia ihmisiä.
Onnettomuus saastutti laajoja alueita Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Se mullisti myös niiden yli 100 000 ihmisen elämän, jotka evakuoitiin 30 kilometrin säteeltä voimalasta pian katastrofin jälkeen. Myöhemmin suoja-aluetta laajennettiin entisestään.
Venäjän lyhyt miehitys ja drooni
Tuhoutuneen nelosreaktorin päälle rakennettiin onnettomuuden jälkeen kovalla kiireellä betonista ja raudasta tehty suojakuori, sarkofagi.
Se osoittautui kuitenkin heikoksi, ja vuonna 2016 sarkofagin päälle valmistui uusi, kansainvälisellä miljardirahoituksella toteutettu metallinen suojakuori.
Vuoden 2022 helmikuussa Valko-Venäjältä tulleet venäläisjoukot miehittivät voimala-alueen heti hyökkäyssodan alussa, tosin vain reilun kuukauden ajaksi.
Kolme vuotta myöhemmin helmikuussa 2025 onnettomuusreaktorin jäänteitä suojaava valtava metallikuori vaurioitui, kun siihen osui Ukrainan mukaan venäläinen drooni.
Useat asiantuntijat pelkäävät vaurion voivan aiheuttaa uuden säteilyonnettomuuden, varsinkin jos suojan sisällä olevat rakenteet romahtavat ja radioaktiivista pölyä pääsee metallikuoren aukosta ilmakehään.
Ranskan ulkoministeri Jean-Noel Barrot arvioi maaliskuussa suojakuoren korjaamisen maksavan puoli miljardia euroa.
Rahan lisäksi korjausten hidasteena on yhä jatkuva sota.
