Tunteet, henkinen hyvinvointi ja mielenterveys ovat nousseet työelämässä keskiöön eri tavalla kuin aiemmin.
Ilmiö näkyy nuorten työntekijöiden odotuksissa, mutta taustalla on asiantuntijoiden mukaan laajempi tuotannon ja työmarkkinoiden muutos.
Yliopistonlehtori Antero Olakivi Helsingin yliopistosta sanoo, että työntekijöiltä odotetaan nyt erilaista osaamista kuin aiemmin.
– Väestö on paljon koulutetumpaa kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, ja ihmisillä itselläänkin on aiempaan verrattuna uudenlaisia toiveita omasta työurastaan.
Myös tunteiden rooli on muuttunut.
Niihin kiinnitetään huomiota yhtenä tuottavuuden osatekijänä, arvioi tutkimusprofessori Ari Väänänen Työterveyslaitoksesta.
Hänen mukaansa ei ole yllättävää, että mielenterveys on noussut aiempaa näkyvämmin esiin. Monissa työtehtävissä vaaditaan nykyisin tunteisiin ja hyvään fiilikseen pohjautuvaa aikaansaamista ja soveltuvuutta.
– Kääntöpuolena on tilanne, jossa mielenterveyden haasteet eivät mahdollista työntekoa vaadittujen kriteereiden mukaan.
Silloin ratkaisua haetaan usein lääketieteestä.
Työarki on muuttunut
Tieto- ja palvelualan työt edellyttävät usein itseohjautuvuutta ja oman persoonan käyttöä. Työntekoa säädellään aiempaa vähemmän, jolloin autonomia ja oma päätöksenteko korostuvat.
– Myös vertailu toisiin on intensiivisempää. Se on osaltaan helpottunut sosiaalisen median takia, Olakivi huomauttaa.
Ihmiset kilpailevat siitä, missä määrin kullakin on menestystä ja kuinka intohimoisesti omaan työhön suhtaudutaan.
Myös työorganisaatioissa saatetaan vertailla työntekijöitä eri menetelmin.
1960–1970-luvuilla syntyneet ovat sosiaalistuneet toisenlaiseen maailmaan ja työkulttuuriin kuin 1990- ja 2000-luvuilla syntyneet. Jos eri sukupolvien odotukset ja toimintamallit aiheuttavat konflikteja tai väärinymmärryksiä, asia olisi tutkijoiden mukaan hyvä tiedostaa työpaikoilla. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi ikäsensitiivisen johtamisen ja monimuotoisuusjohtamisen keinoin.
