Ukraina pyytää lisätukea EU-mailta selviytyäkseen Venäjää vastaan

Ukraina pyytää EU-mailta 70 miljardin euron lisärahoitusta ensi vuodeksi. Presidentti Volodymyr Zelenskyi pyysi puheessaan rahoitusta, jotta maa voi jatkaa taisteluaan Venäjää vastaan.

– Sota maksaa ensi vuonna 155 miljardia euroa. Tarvitsemme teiltä vähintään 70 miljardia euroa lisää – puolustukseen, aseisiin ja kestokykymme vahvistamiseen. Tämä on realistinen summa.

Pyydän teitä löytämään keinot tämän tuen järjestämiseksi, Zelenskyi sanoi EU-maiden johtajille perjantaina.

EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan 70 miljardin euron lisärahoitus tulee kattaa, ja vetosi jäsenmaita auttamaan.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) uskoo, että EU pystyy rahoittamaan Ukrainaa lyhyellä aikavälillä, mutta ensi vuodelle on iso rahoitusvaje.

Orpo kommentoi rahoitusta toimittajille Brysselissä perjantai-iltana muun muassa MTV:n uutisten välittämässä lähetyksessä.

EU on jo aiemmin päättänyt rahoittaa Ukrainaa tänä ja ensi vuonna 90 miljardin lainapaketilla. Ukrainan viranomaiset ovat kuitenkin varoittaneet, että nämä rahat eivät riitä, sillä Venäjän lisääntyneet iskut vaurioittavat maan taloutta.

Orpo sanoi tuoneensa keskusteluissa esiin, että Ukrainalta pitää saada täysin todennettu rahoituksen tarve.

– Se ei voi olla ilmoituksen tai ajatuksen varassa, että paljonko se on, vaan täysin varma tieto.

On tehty ennenkin niin, että komissio ja tarvittavat asiantuntijat ovat käyneet paikalla arvioimassa, mikä todellinen rahoituksen tarve on, Orpo sanoi suomalaistoimittajille.

Belgian kanta aika lailla sama

Orpo sanoi, että vaje täytyy pystyä ratkaisemaan Venäjän jäädytetyistä varoista.

– Se olisi oikeudenmukaista: Venäjän keskuspankin rahoja, jotka voitaisiin käyttää Venäjän aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja Ukrainan puolustautumiseen.

Ukrainan rahoitustarpeet ovat jälleen voimistaneet vaatimuksia siitä, että EU ottaisi käyttöön noin 200 miljardin arvosta Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseksi.

EU-maat yrittivät viime talvena löytää keinoja Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi, mutta asiassa ei päästy sopuun Belgian vastustuksen takia.

Maalla on ollut oikeudellisia huolia varojen käytöstä.

Orpon mukaan ratkaisusta käydään keskusteluja taustalla, mutta Belgian asemoituminen on aika lailla ennallaan.

– Varmasti jos löytyy ratkaisu, jolla heidän kokemansa riskit pystytään taklaamaan, niin siinä voisi olla mahdollisuuksia, Orpo sanoi.

Orpo totesi, ettei hän ole lainkaan varma, että ratkaisu löytyisi nyt sen helpommin kuin viime keväänäkään.

Orpo tapasi perjantaina myös kahden kesken Zelenskyin kanssa.

Orpo kuvasi keskustelua suoraviivaiseksi. Esillä oli Ukrainan tilannekuva ja se, miten Suomi voisi tukea Ukrainaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Iso ero Orbanin aikaan

Suomi teki aloitteen, että EU-maiden olisi lopetettava turistiviisumien myöntäminen venäläisille. Orpon mukaan EU-komissio alkaa valmistella turistiviisumien myöntämisen rajoituksia ja ehtojen tiukennuksia.

Tiedotustilaisuudessa Orpolta kysyttiin, onko EU:n jäsenmaiden välillä jälleen eroja suhteessa Ukrainan tukemiseen.

Orpo vastasi, että perustilannekuva on tällä hetkellä aika laajasti jaettu, vaikka maiden sijaintiin ja historiaan liittyviä eroja on edelleen.

– Mutta kyllä siinä verrattuna Orbanin aikaan aika iso ero on – parempaan suuntaan.

Unkarin entinen pääministeri, Venäjä-myönteinen Viktor Orban toimi usein EU:n Ukraina-politiikan jarruna.

Tuomas Savonen, Emmi Tilvis