Uteliaisuus vei Matias Strandvallin mennessään

Matias Strandvall on pyrkinyt aina huipulle. Hän pääsi maastohiihdon huipulle urheilijana ja aloittaa nyt valmentajana ruotsalaisen Joakim Abrahamssonin johtamassa Suomen maajoukkueessa.

– Olen tiennyt, että haluan jossain vaiheessa valmentajauraa korkeimmalle tasolle ja huippu-urheiluun. En ajatellut, että se mahdollisuus tulisi jo nyt, 41-vuotias Strandvall kuvailee STT:lle viime viikkojen käänteitä.

Strandvall lopetti hiihtouransa 2018 ja on työskennellyt esimerkiksi akatemiavalmentajana.

– Juttelin Inarin SM-kisojen aikaan Abrahamssonin kanssa vähän sitä sun tätä.

Aavistin kysymyksistä, että hänellä voisi olla mielenkiintoa. Hän kyseli esimerkiksi elämäntilanteesta. Huippu-urheilujohtaja Petter Kukkonen ja Abrahamsson lähestyivät seuraavaksi ja antoivat aikaa.

Perheelliselle miehelle on kertynyt runsaasti matkapäiviä valmentajana ja Ylen hiihtoasiantuntijana, mutta maajoukkueessa määrä kasvaa. Tukiverkoston avulla paketti on kunnossa.

– Pohdiskelin melkein pari viikkoa.

Kun perhe antoi vihreää valoa, oli se menoa. Sitten asiat tapahtuivat nopeasti.

Kansainvälinen keitos

Abrahamssonin, Strandvallin ja norjalaisen Hans Kristian Stadheimin työnjako hahmottuu lähikuukausina, mutta ainekset ovat hyvät: huippu-urheilijakokemusta sekä tieteellistä ja pedagogista osaamista.

– ”Jocke” on ollut alusta asti vahvasti sitä mieltä, että meidän kaikkien valmentajien pitää käyttää kärkiosaamista kaikkien hyödyksi.

Täydennämme toisiamme tiiminä. Ei ole mitään sellaista, että joku hoitaa vain naisten valmennuksen tai pelkät sprintterit.

Strandvall hiihti maajoukkueessa, kun Suomella oli ensimmäisen kerran ulkomaalainen päävalmentaja, norjalainen Magnar Dalen vuosina 2006–14.

– Dalenin aikana tuli isoja muutoksia ja paljon uutta. Uskon, että näiltä uusilta, kokeneilta miehiltä voi myös saada uutta.

Uteliaisuuteni vei mennessään. Minulla on mahdollisuus oppia ja haastaa itseäni.

Strandvall tietää, minkälaisia hyötyjä ulkomaisesta päävalmentajasta voi olla.

– Vaikka olemme skandinaavisia, ja kulttuureissa on paljon samaa, on ajatusmaailmassa eroja. Uskon, että varsinkin Ruotsissa on sellainen keskustelukulttuuri, että olemme osa jotakin, emmekä vain yksi ihminen massassa.

Lähestymistapa on erilainen, miten viestitään ja luodaan ympäristö.

Urheilijat ja valmennus tutustuvat toisiinsa toukokuun viimeisellä viikolla leirillä Vuokatissa.

Kaksikielisellä Strandvallilla on tärkeä rooli linkkinä urheilijoiden ja valmennuksen välillä, mutta hän ei laske kaksikielisyydelle muita ominaisuuksia suurempaa arvoa palkkauksen perusteena.

– Kaksikielisyyden takia olen seurannut normaalia suomalaista enemmän ruotsalaista mediaa ja kulttuuria.

Synkkaan sen ajatusmaailman kanssa.

Strandvall muistutti, että maajoukkueessa valmentajat ja urheilijat ovat aikuisia, kielitaitoisia ihmisiä.

– Kuka tahansa suomalainen pärjäisi tehtävässäni kielen kannalta. Pienennän kuitenkin mahdollista kielimuuria, jos sellaista on vaikka nuoremmilla urheilijoilla.

Teemu Pasanen toimi Suomen päävalmentajana kuusi vuotta, ja valmennustiimi oli pienin muutoksin sama vuosia.

Abrahamsson on uudistanut koko valmennuksen.

Strandvall pitää sitä enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Ensi talvena Ruotsin Falunissa järjestettävät MM-kilpailut tulevat nopeasti, mutta päätavoitteet ovat kauempana.

Arvokisaton kausi 2027–28 on hyvä mahdollisuus kehittyä ja kokeilla ennen MM-kotikisoja 2029. Olympiadi huipentuu Ranskassa 2030.

– Muistutan aina valmentamilleni lukiolaisille, että mopo on helppo virittää päivässä, mutta ihmiskehoa ja sen mekanismeja ei voi muokata päivässä.

Tavoitteena on olla parhaimmillaan kolmen, neljän vuoden päästä.

Petteri Ikonen