EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa Kanadasta EU:n ensimmäisen liitännäisjäsenen.
Von der Leyen esitti ajatuksen vuotuisessa EU:n tilaa käsitelleessä linjapuheessaan EU-parlamentissa Ranskan Strasbourgissa, missä puhetta oli poikkeuksellisesti kuuntelemassa Kanadan pääministeri Mark Carney.
Von der Leyenin mukaan EU haluaa nostaa suhteensa Kanadan kanssa korkeimmalle mahdolliselle tasolle.
– Haluan tehdä kanssasi työtä sen oven avaamiseksi, että Kanadasta voisi tulla Euroopan unionin ensimmäinen liitännäisjäsen, von der Leyen sanoi Carneylle ja sai europarlamentaarikoilta vuolaat suosionosoitukset.
Von der Leyen ei puheessaan tarkemmin avannut, mitä liitännäisjäsenyys pitää sisällään.
Kauppasopimusta kehitetään
Von der Leyen sanoi puheessaan, että EU:n ja Kanadan välistä CETA-kauppasopimusta kehitetään edelleen “tulevaisuuden allianssiksi” ja luodaan yhteinen “vaurauden ja taloudellisen turvallisuuden alue”.
Samalla yhteistyötä kehitetään lukuisilla erityisaloilla, mukaan lukien arktisen alueen asiat.
– Tämä ei ole kumppanuutta ketään muuta vastaan, vaan meidän yhteiseksi vahvistamiseksemme, von der Leyen sanoi.
Hän korosti EU:n ja Kanadan läheisiä suhteita ja yksimielisyyttä monissa kansainvälisen politiikan kysymyksissä, mukaan lukien Ukrainan tukeminen.
– Me näemme maailman samanlaisin silmin, oli kyseessä sitten tekoäly, ilmastonmuutos, arktinen alue tai geopolitiikka, von der Leyen sanoi.
– Eurooppa ja Kanada uskovat demokratiaan ja siihen, että valta ei kuulu vahvimmalle, rikkaimmalle ja äänekkäimmälle, vaan kaikille, hän jatkoi.
Kanada on ryhtynyt aktiivisesti laajentamaan kansainvälistä suhdeverkostoaan, koska maan suhteet Yhdysvaltoihin ovat presidentti Donald Trumpin valtakaudella voimakkaasti viilentyneet ja jopa kärjistyneet kauppasodaksi.
Carneyn on määrä puhua EU-parlamentissa torstaina.
Ensi kuussa on puolestaan tarkoitus järjestää EU:n ja Kanadan välinen huippukokous Montrealissa.
“Kanadalle vahvasti tukea”
Suomalaismepit suhtautuivat myönteisesti von der Leyenin Kanada-avaukseen.
Eero Heinäluoman (sd.) mukaan Kanadan liitännäisjäsenyys oli von der Leyenin puheen yllättävin avaus, ja hän arvioi sen aiheuttavan paljon keskustelua.
Heinäluoman mukaan avaukseen sisältyy viesti Yhdysvaltain tämänhetkiselle hallinnolle.
– Koen sen niin, että siinä halutaan antaa Kanadalle vahvasti tukea sen omassa kamppailussa itsemääräämisoikeutensa ja vaikutusvaltansa puolesta. Samallahan se on tietysti avaus siihen, että EU:ssa voisi olla muitakin jäsenkategorioita kuin nämä nykyiset, Heinäluoma sanoi suomalaismeppien tiedotustilaisuudessa Strasbourgissa.
Elsi Katainen (kesk.) kiitteli Kanada-avausta ja sanoi sen tuovan politiikkaan poikkeuksellista “toivon näkymää”.
Maria Ohisalon (vihr.) mielestä EU:n pitäisi pohtia läheisiä kumppanuuksia Kanadan ohella myös esimerkiksi samanlaisia arvoja jakavien Britannian tai Japanin kanssa.
Li Andersson (vas.) sanoi kannattavansa uusien kumppanuuksien rakentamista, mutta ihmetteli sitä, miten Kanadan liitännäisjäsenyys tulee suhtautumaan Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen, jossa ovat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein.
Andersson toivoi, että von der Leyen ottaisi Carneysta mallia suhtautumisessa Yhdysvaltoihin.
– Olemme kaivanneet rohkeutta Euroopan unionin johtajilta, tässä on menty kuitenkin aika myöntyväisellä linjalla Trumpin suhteen, Andersson sanoi.
Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä Kanada-avaus oli von der Leyenin puheen paras elementti.
– Me tarvitsemme yhteistyötä samanmielisten kanssa tässä maailmassa, koska heitä ei ole liikaa, Henriksson summasi.
Turvallisuusneuvosto Euroopalle?
Von der Leyen käsitteli pitkälti yli tunnin kestäneessä puheessaan laajasti asioita energiakysymyksistä ilmastoon ja tekoälystä sukupuolten tasa-arvoon.
Myös Ukrainan, Gazan ja Ceutan tapahtumat nousivat esille komission puheenjohtajan puheessa.
Von der Leyen esitti puheessaan useita aloitteita, joista yksi käsitteli Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista.
Turvallisuusneuvostossa EU-maat ja niiden läheiset kumppanit voisivat keskustella maanosan turvallisuudesta.
Von der Leyenin mukaan EU:ssa jo pitkään on keskusteltu valtionjohtajatason foorumista, jossa voitaisiin käsitellä turvallisuuskysymyksiä esimerkiksi Kanadan, Ukrainan, Britannian ja Norjan kaltaisten kumppanimaiden kanssa.
– Tälle on entistäkin suurempi tarve nyt, kun huomioidaan tämänhetkisten riskien suuruus, von der Leyen sanoi.
Von der Leyen ei puheessaan kuitenkaan yksityiskohtaisemmin avannut turvallisuusneuvoston toimintaperiaatteita.
Konsultaatiomekanismi jäsenmaille
Von der Leyen sanoi puheessaan myös, että haluaa luoda EU:lle konsultaatiomekanismin, jolla jäsenvaltio voisi kutsua unionin koolle kiireellisiin neuvotteluihin kriisitilanteessa.
Mekanismi muistuttaisi Naton peruskirjan neljättä artiklaa, jonka myötä liittokunnan jäsenet voivat pyytää neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa, jos ne kokevat olevansa uhattuina.
– Eurooppa tarvitsee oman toimintamallin hybriditoimia vastaan.
Tarvitsemme kiireellisesti yhteisymmärryksen siitä, miten tiettyihin tapauksiin reagoidaan – sellaisiin, jotka eivät yllä aseellisen hyökkäyksen tasolle, mutta uhkaavat selvästi kansallista turvallisuuttamme, von der Leyen sanoi.
