VR myy asemakiinteistönsä – rahat valtion kassaan

VR on päättänyt luopua 25 omistamastaan matkustaja-asemasta lähivuosien aikana. Päätös tukee VR:n mukaan osaltaan myös junaliikenteen kilpailun avautumista. Kiinteistöjen myyntituotot jaetaan valtio-omistajalle.

Suomessa on kaikkiaan 64 matkustajaliikennettä palvelevaa asemarakennusta, joita omistavat VR:n lisäksi Väylävirasto, Senaatti, yksityiset yritykset ja kunnat.

VR omistaa muun muassa Eliel Saarisen suunnitteleman Helsingin päärautatieaseman, jonka julkisivun veistetyillä kivimiehillä on ollut näkyvä rooli VR:n markkinoinnissa.

Asemakiinteistöjä tarjotaan ensisijaisesti kaupungeille ja kunnille.

– Kaupungeilla ja kunnilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita asema-alueiden palvelujen ja maankäytön kehittämiselle.

Asemiemme siirtyminen niiden omistukseen helpottaisi liikkumisen palveluiden, matkaketjujen ja yleisemminkin kaupunkirakenteen kehittämistä paikalliset tarpeet huomioiden, sanoo VR:n kiinteistöyksiköstä vastaava talousjohtaja Erkka Repo tiedotteessa.

Asemien odotustilojen ja lipunmyynnin merkitys on viime vuosina vähentynyt, kun lipunmyynti on siirtynyt digitaalisiin kanaviin ja junien aikataulut näkyvät niistä suoraan.

Yli 90 prosenttia VR:n lipuista myydään nykyään digikanavien kautta.

– Digitaalisen kehityksen myötä fyysisten asemarakennusten rooli on muuttunut. VR huolehtii jatkossakin junalla matkustamisen asiakaskokemuksesta ja tarjoaa matkustajapalveluita, esimerkiksi odotustiloja tai matkatavaransäilytystä, muiden tahojen omistamilla asemilla, Repo jatkaa.

VR omistaa Helsingin lisäksi myös muun muassa Hyvinkään, Hämeenlinnan, Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin, Tampereen ja Turun rautatieasemat.

“Kiinnostavia kohteita”

– Täällä listalla on mielenkiintoisia kohteita nimenomaan kuntakehityksen kannalta, arvioi myyntiin tulevia VR:n asemakiinteistöjä tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta STT:lle.

Tietyissä kaupungeissa, kuten esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa, asema on ollut pitkään samalla paikalla ja kaupunki on ikään kuin rakentunut sen ympärille.

Simpasen mukaan asema junaratoineen voi näissä tapauksissa vaikeuttaa kaupunkikehitystä, koska se tavallaan halkaisee kaupungin. Asemarakennus itsessään on kuitenkin keskeisellä paikalla.

– Olettaisin, että tässä listassa on monta sellaista kiinteistöä, jotka varmasti kiinnostavat kaupunkeja, Simpanen sanoo.

Toisaalta listalla on myös sellaisia pikkupaikkakuntien asemarakennuksia, jotka eivät luultavasti ole niin kiinnostavia.

– Esimerkiksi Tuusulan Jokela on pieni pysäkki, jossa ei edes kahvilayrittäjä pärjää.

On vaikea kuvitella, että ketään kiinnostaa rakennus, jossa liiketoimintaa ei pysty tekemään ja joka ei sovellu asuinkäyttöön, Simpanen jatkaa.

Hän muistuttaa, että kunnan ydintehtävä ei ole rakennusten omistaminen ja liiketoiminnan pyörittäminen, vaan edellytysten luominen maankäytön kautta.

– Näkisin, että tällaiset kohteet tulevat enemmänkin yksityisille markkinoille.

Aina, kun hinnasta sovitaan, varmasti ostaja löytyy.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähiliikenteen vanhoja asemarakennuksia on myyty myös asuinkäyttöön.

Simpanen ymmärtää hyvin, että hiljaisilla pikkuasemilla kiinteistöjen ylläpito on vaikeaa. Hän kertoo itsekin havainneensa, etteivät ihmiset enää tule asemalle odottamaan junaa ja ostamaan lippua, vaan pikemminkin pakkasella käydään sisällä vähän lämmittelemässä.

– On sinällään loogista, että näistä luovutaan.

Kunnilla ja kaupungeilla on viime vuosina ollut tiukkaa taloudellisesti, eikä helpotusta ole lähiaikoina odotettavissa.

Simpasen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö rahaa voisi tarvittaessa löytyä asemarakennusten ostoon. Mitä enemmän kunta tai kaupunki omistaa maapohjaa, sitä vapaammin se pystyy suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti.

– Tämä on nimenomaan sijoitus tulevaisuuteen. Kunta tai kaupunki tarttuu siihen, jos suunnitelmia on. Ja voi olla, että jos suunnitelmia ei ole, niitä alkaa nyt tulla, Simpanen sanoo.

Nina Törnudd

Kuvat:

VR on päättänyt luopua 25 omistamastaan matkustaja-asemasta lähivuosien aikana.

LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Alkuperäinen